Joululahjakirjojen sisällysluettelot ja hakemistot
käyty läpi. Ensimmäiseksi tartuin Akateemisen Karjala-seuran
toimintaan, jota pienimuotoisen hiljaisesti harjoittaa nykyisin sen
perinneyhdistys Kerho 22 ry. Nimi viittaa AKS:n perustamisvuoteen
1922. AKS oli fasistisena järjestönä lakkautettu heti jatkosodan
jälkeen ja Kerho 22 perustettiin 1958.
Äärioikeistolainen AKS oli kova tekijä 1930-luvulla, yhdessä IKL:n kanssa. Sotien jälkeenkin AKS:n entisiä jäseniä oli mukana lähes kaikissa järjestöissä, toimintaprojekteissa tai verkostoissa, joita Jarkko Vesikansa käsitteli väitöskirjassaan 2004: ”Kommunisminvastainen porvarillinen aktivismi ja järjestötoiminta Suomessa 1950-68”. AKS:n entisiä jäseniä oli presidentistä piispoihin ja kenraaleista yliopiston rehtoreihin.
AKS:n ja Kerho 22:n jäsen Matti Kuusi kirjoitti Kansan Kuvalehdessä 1951 niistä, ”jotka olosuhteiden muuttumisesta piittaamatta lämmittelevät palelevia sielujaan 1920- ja 1930-lukujen suurten aatteiden kytevillä raunioilla”. Kunnon lämpöä nämä sielut saivat vasta Neuvostoliiton romahdettua, kun AKS-veteraanit pääsivät 1992 ensimmäisen kerran sotien jälkeen julkisesti juhlimaan, aiheena AKS:n perustamisen 70-vuotismuistotilaisuus.
Urho Kekkosenkin aatteelliset juuret olivat kansallismielisessä oikeistossa, joten jäsenyys AKS:ssä oli luontevaa. Hän kirjoitti juttuja AKS:n lehteen Suomen Heimoon ja 1930 hänet valittiin AKS-yhteydestään tutun Suomalaisuuden liiton puheenjohtajaksi. Vuonna 1932 Kekkonen kuitenkin erosi AKS:stä monien muiden Maalaisliittoon kallellaan olevien kanssa, koska AKS:n enemmistö ei suostunut tuomitsemaan Lapuanliikkeen masinoimaa Mäntsälän kapinaa.
Kekkonen oli tunnetusti pitkävihainen. Lahdessa 1956 pidetyissä Kalevan kisoissa Kekkonen ei suostunut tervehtimään kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtajaa Sulo Elomaata, joka 1930-luvun jälkipuoliskolla oli toiminut AKS:n varapuheenjohtajana. Tästä kertoi Elomaan poika Jukka Elomaa Lahden Seudun Sanomissa 2016. Jukka Elomaa on nykyisin Kerho 22:n puheenjohtaja. Sulo Elomaa oli Lahdessa tunnettu lääkäri ja kunnallispoliitikko, jonka AKS-kavereihin kuului myös järjestön puheenjohtajana 1931-32 toiminut Aarne Valle. Lahteen Valle oli tullut 1941 Keskussotilassairaala 2:n vt. osastonlääkäriksi.
Äärioikeistolainen AKS oli kova tekijä 1930-luvulla, yhdessä IKL:n kanssa. Sotien jälkeenkin AKS:n entisiä jäseniä oli mukana lähes kaikissa järjestöissä, toimintaprojekteissa tai verkostoissa, joita Jarkko Vesikansa käsitteli väitöskirjassaan 2004: ”Kommunisminvastainen porvarillinen aktivismi ja järjestötoiminta Suomessa 1950-68”. AKS:n entisiä jäseniä oli presidentistä piispoihin ja kenraaleista yliopiston rehtoreihin.
AKS:n ja Kerho 22:n jäsen Matti Kuusi kirjoitti Kansan Kuvalehdessä 1951 niistä, ”jotka olosuhteiden muuttumisesta piittaamatta lämmittelevät palelevia sielujaan 1920- ja 1930-lukujen suurten aatteiden kytevillä raunioilla”. Kunnon lämpöä nämä sielut saivat vasta Neuvostoliiton romahdettua, kun AKS-veteraanit pääsivät 1992 ensimmäisen kerran sotien jälkeen julkisesti juhlimaan, aiheena AKS:n perustamisen 70-vuotismuistotilaisuus.
Urho Kekkosenkin aatteelliset juuret olivat kansallismielisessä oikeistossa, joten jäsenyys AKS:ssä oli luontevaa. Hän kirjoitti juttuja AKS:n lehteen Suomen Heimoon ja 1930 hänet valittiin AKS-yhteydestään tutun Suomalaisuuden liiton puheenjohtajaksi. Vuonna 1932 Kekkonen kuitenkin erosi AKS:stä monien muiden Maalaisliittoon kallellaan olevien kanssa, koska AKS:n enemmistö ei suostunut tuomitsemaan Lapuanliikkeen masinoimaa Mäntsälän kapinaa.
Kekkonen oli tunnetusti pitkävihainen. Lahdessa 1956 pidetyissä Kalevan kisoissa Kekkonen ei suostunut tervehtimään kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtajaa Sulo Elomaata, joka 1930-luvun jälkipuoliskolla oli toiminut AKS:n varapuheenjohtajana. Tästä kertoi Elomaan poika Jukka Elomaa Lahden Seudun Sanomissa 2016. Jukka Elomaa on nykyisin Kerho 22:n puheenjohtaja. Sulo Elomaa oli Lahdessa tunnettu lääkäri ja kunnallispoliitikko, jonka AKS-kavereihin kuului myös järjestön puheenjohtajana 1931-32 toiminut Aarne Valle. Lahteen Valle oli tullut 1941 Keskussotilassairaala 2:n vt. osastonlääkäriksi.
Yksi vanha nimilyhenne on VAL = Vapauden akateeminen liitto. Sen perustivat Helsingissä 1950 oikeistolaiset miesylioppilaat, joilta AKS oli viety. VAL toimi epävirallisen salaisesti ja oli ideologisesti selvä jatkumo AKS:lle. Salaisuus ei kovin salaista ollut, ja esimerkiksi 1957 VAL järjesti Helsingin yliopiston isossa luentosalissa esitelmäsarjan suomalaisesta demokratiasta. Luennoitsijoina olivat Teuvo Aura, Kullervo Killinen, V.J. Sukselainen, Veikko Vennamo ja Matti Kuusi, joita Suomen Kuvalehti nimitti ”demokratian lehtoreiksi”. VAL:n toiminta loppui 1968.
Asiasta ja nimestä toiseen: Kerho 22 oli aikoinaan myös tupakkamerkki, jota valmisti Wiipurin Tupakka Oy:n tehdas Susikadun ja Ladaunkadun kulmassa. En löytänyt tietoa, miksi juuri 22.
kari.naskinen@gmail.com
