perjantai 29. kesäkuuta 2018

Soten miljardisäästöt muuttuneet miljardimenoiksi

Pääministeri Juha Sipilä ilmoitti, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakuntajärjestelmän uudistumisen lykkääntyminen vuodella maksaa 200 miljoonaa euroa. Tämä on jo todettu ainakin kaksi kertaa liian suureksi arvioksi, mutta olkoon niin tai näin, ovat tällaiset rahat pikkuruisia verrattuna siihen, mitä soteuudistus sinänsä tulee maksamaan, jos se toteutuu.

Nykyisin julkishallinto ostaa terveydenhuollon palveluja yksityiseltä sektorilta vähän yli 500 miljoonalla eurolla vuodessa. Sipilän sotessa laskentamallina on, että yksityisen terveydenhuollon osuudeksi uudessa valinnanvapaussysteemissä tulisi 3050 milj. euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että julkisessa terveydenhuollossa pitäisi aikaansaada säästöjä 2500 milj. eurolla, jotta kulut eivät kasvaisi.

Tämä ei tietenkään ole mahdollista. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen on laskenut, että kustannusten sopeuttaminen on mahdollista enintään 20 prosentin osalta, jos palvelujärjestelmää ei haluta romuttaa. Lisäkustannukseksi jää näin 2 miljardia euroa. Käytännössä sopeuttaminen terveydenhuollossa voi tapahtua vain henkilökustannuksia leikkaamalla. Koko 2,5 miljardin euron säästö edellyttäisi noin 50 000 henkilön, lähinnä sairaanhoitajien ja lähihoitajien, irtisanomista julkiselta sektorilta.

Ei siis onnistu. ”Päinvastoin valinnanvapausmalli aiheuttaa palvelukysynnän kasvua, jota jo ensimmäiset asiakassetelipilotit osoittivat”, kirjoitti Lehtonen Uudessa Suomessa 29.10.2017.

Kustannusten kasvua on helppo havainnollistaa. Meidän perheestä toinen käyttää terveyskeskuksen palveluja, toinen Terveystalo Oy:n. Jos sote toteutuu, terveyskeskuksessa kävijän kustannukset pysyvät ennallaan, mutta Terveystalossa kävijän potilasmaksuista osan maksaa sitten se uusi maakunta. Eli aiheutamme pelkkää lisäystä julkishallinnon kuluihin.

Lasse Lehtonen on jäsenenä soten valmistelun ja toimeenpanon tuen asiantuntijaryhmässä sekä EU:n komission terveydenhuollon kehittämisen asiantuntijaryhmässä. Hänen mukaansa vaalinnanvapausjärjestelmään kuuluva asiakassetelipalvelujen hallinointikin merkitsee noin 300 milj. euron hallintokuluja. Kun tämä ja kaikki muu lasketaan yhteen, on Sipilän hallituksen valinnanvapausmallin lisäkustannus terveydenhuoltojärjestelmälle yli 3 miljardia euroa.

”Tavoitteena oli 3 miljardin säästö, mutta sotekarnevaalissa näyttää summan etumerkki vaihtuneen. Poliisi ja puolustusvoimat tuskin ymmärtävät, että poliisien vähentäminen tai hävittäjähankintojen lykkääminen on välttämätöntä, jotta hallituksen sote-uudistus saadaan päätökseen valtiontaloutta romuttamatta”, kirjoitti Lehtonen.

Uusien sotalentokoneiden hankinnasta voisikin luopua, mutta niin ei tehdä, vaan edessä on verotuksen kiristäminen.

Lehtonen: ”Pahinta on kuitenkin se, että tuolle 3 miljardin euron uudelle kuluerälle on vaikea osoittaa terveyshyötyä tuovaa vaikuttavuutta. Alkuperäinen tavoite perusterveydenhuollon valinnanvapaudesta olisi saatu aikaan myös sairausvakuutuksen korvaustasoa nostamalla. Jonojen poistamiseen tarvitut 3 miljoonaa lääkärissäkäyntiä perusterveydenhuollossa olisivat niin rahoitettuina maksaneet vain 300 milj. euroa. Osaa tuota rahasta olisi voinut käyttää kannustimena julkisen terveydenhuollon yleislääkäripalveluiden parantamiseen.”

Näin maallikkona tulee vain mieleen, että eikö seuraava hallitus voi lopettaa koko sotepuuhan, koska se nyt vuodella siirtyy?

kari.naskinen@gmail.com