Otsasi hiessä sinun ei enää kauan pidä leipääsi ansaitseman

Konsulttitoimisto McKinsey arvioi, että Suomesta katoaa 15 prosenttia työpaikoista vuoteen 2030 mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman raportin mukaan varsinkin matalasti koulutettujen työpaikkoja häviää kiihtyvällä vauhdilla tekoäly- ja robottiteknologian takia.  Elin­kei­no­mi­nis­te­ri Mika Lin­ti­lä sanoi keskiviikkona Te­ko­ä­ly­a­jan työ -ra­por­tin jul­kis­ta­mis­ti­lai­suu­des­sa, että tek­no­lo­gia ke­hit­tyy ja muut­taa ny­kyi­siä töi­tä ja am­mat­te­ja, mutta uu­si­a­kin syn­tyy. Tämä luo kasvavia vaatimuksia ih­mis­ten osaa­mi­sel­le ja osaa­mi­sen päi­vit­tä­mi­sel­le. – ”Ro­bo­tis­ta tai te­ko­ä­lys­tä tu­lee uu­si työ­ka­ve­ri, joka hoi­taa ru­tii­ni­no­mai­set teh­tä­vät. Kou­lu­tuk­sen avul­la voim­me val­men­taa ih­mi­siä toi­mi­maan uu­den­lai­sis­sa työ­ti­lan­teis­sa”, sanoi Lintilä.

Monet pitävät robotteja pahana asiana. Yhden erinomaisen esimerkin robottien hyödyllisyydestä antaa kuitenkin Uudenkaupungin autotehdas. Jos siellä ei tuotantoa olisi automatisoitu, ei siellä nyt myöskään Mersuja tehtäisi. Työpaikkoja on tullut tuhat lisää. Jos autotehdasta ei olisi automatisoitu niin pitkälle kuin mahdollista, ei koko tehdasta taitaisi enää olla.

Julkistamistilaisuuden pa­nee­li­kes­kus­te­lus­sa VTT:n stra­te­gi­a­joh­ta­ja Kat­ri Kal­lio sa­noi, että on tietenkin pal­jon sellaista hen­kis­tä ja luovaa ­työ­tä, jota te­ko­ä­ly tus­kin voi kor­va­ta. Hen­ki­sis­sä töis­sä te­ko­ä­ly voi tu­kea on­gel­man­rat­kai­sua, mut­ta ei kor­va­ta ih­mis­tä. Sen sijaan kun työssä on pal­jon ru­tii­ne­ja ja ovat fyy­si­siä, voi­daan niitä hommia hoi­taa enem­män te­ko­ä­lyn ja ro­bo­tii­kan avul­la.

Periaatteessa asia on siis ihan jees. Otsasi hiessä sinun pitää leipäsi syömän – mutta kun robotti ei hikoile, tehköön se ikävimmät työt. Toinen juttu on sitten työttömyysongelma, joka on hoidettava jotenkin, koska se leipä pitää kuitenkin syödä.

Eikä kaikkia henkisiäkään töitä kannata ihmisen tehdä, jos tekoäly osaa saman. Kalifornian yliopistossa Santa Cruzissa on musiikkitieteen professori David Cope jo tehnyt tietokoneohjelmia, jotka säveltävät klassisen musiikin konserttoja ja sinfonioita. Ohjelman tekeminen vei seitsemän vuotta, mutta kun se lopulta oli valmis, se sävelsi yhdessä päivässä 5000 koraalia Johann Sebastian Bachin tyyliin. Kun näitä sävellyksiä esitettiin Santa Cruzin musiikkifestivaaleilla, ne menivät yleisöön kuin häkä. Yleisö ei etukäteen tiennyt koraalien alkuperää.

Nyttemmin Cope on tehnyt tietokoneohjelmia myös Beethovenia, Chopinia ja Rahmaninovia jäljittelemään. On myös järjestetty koetilaisuuksia, joissa ihmiset – musiikin ammattilaisetkin – ovat arvuutelleet, mitkä esitetyistä teoksista ovat olleet koneen ja mitkä ihmisen tekemiä. Osa arvioista on mennyt täysin pieleen, kuten näin juhannuksen tienoilla kesämökeillä menevät oluttestit.

Ministeriölle raportin koon­neen työ­ryh­män pu­heen­joh­ta­ja Os­mo Soi­nin­vaa­ra ver­tasi te­ko­ä­lyn tu­loa säh­kön kek­si­mi­seen:

”Kun säh­köä opit­tiin tuot­ta­maan ja kä­sit­te­le­mään, ei tie­det­ty mi­hin kaik­keen sitä voi­daan käyt­tää. Sa­moin em­me voi tie­tää täl­lä het­kel­lä, mi­hin kaik­keen te­ko­ä­ly lo­pul­ta tu­lee vai­kut­ta­maan.”

Lin­ti­lä ko­ros­ti lain­sää­dän­nön yh­te­näis­tä­mi­sen ja eri hal­lin­no­na­lo­jen yh­teis­työn mer­ki­tys­tä kou­lu­tuk­ses­sa, jol­la osaa­mis­ta päivitetään tek­no­lo­gi­an ke­hit­ty­es­sä:

”Työ­u­ran ai­kai­sen osaa­mi­sen uu­dis­ta­mis­ta on ke­hi­tet­tä­vä ko­ko­nai­suu­te­na. Täl­lä het­kel­lä kes­kei­nen lain­sää­dän­tö on ha­jal­laan ai­na­kin nel­jäs­sä eri mi­nis­te­ri­ös­sä. Esi­tän sel­vi­tet­tä­väk­si, mitä lain­sää­dän­töä voi­sim­me koo­ta yh­teen. Tar­vi­taan ko­ko­nais­val­tais­ta po­li­tiik­kaa eri­lai­sis­sa elä­män­ti­lan­teis­sa ole­vien ih­mis­ten eri­lais­ten kou­lu­tus­tar­pei­den nä­kö­kul­mas­ta.”

Kovin ajankohtaiselta tuntuu asia, sillä eilen järjesti Kalevi Sorsa -säätiö tilaisuuden tekoälyn sosiaalietiikasta. Esillä oli sellainen supertekoäly, joka olisi ihmistä älykkäämpi. Sen myötä uskotaan ihmiskunnalle avautuvan isoja mahdollisuuksia niin hyvään kuin pahaan. Tilaisuudessa julkistettiin projektitutkija Markku Valtasen raportti asiasta.

PUHELINMYYJÄT JA VAKUUTUS-
ASIAMIEHET UHANALAISIA

Kaksi Oxfordin yliopiston tutkijaa tekivät 2013 raportin siitä, millä todennäköisyydellä tietokonealgoritmit ottavat eri ammatteja haltuun seuraavien 20 vuoden aikana. Uhanalaisimpia ovat seuraavat:

puhelinmyyjät 99 %:n todennäköisyys
vakuutusasiamiehet 99 %
urheiluerotuomarit 98 %
kassamyyjät 97 %
kokit 96 %
tarjoilijat 94 %
matkaoppaat 91 %
leipurit 89 %
linja-autonkuljettajat 89 %
rakennustyöläiset 88 %
vartijat 84 %
baarimikot 77 %
arkistonhoitajat 76 %
puusepät 72 %

kari.naskinen@gmail.com