torstai 19. tammikuuta 2017

Valkoinen peura

Yle Teema -kanavalla esitettiin viime torstaina suomalais-neuvostoliittolainen elokuva Sampo (1959). Tänä torstaina on vuorossa toinen fantasiaelokuva Valkoinen peura (1952), joka on yksi kaikkien aikojen suurimpia suomalaismenestyksiä kansainvälisesti: palkinnot Cannesissa, Karlovy Varyssa ja Golden Globe -kilpailussa. Jussi-palkintoja elokuva sai kolme. Vuonna 1957 esitettiin Kööpenhaminan kuninkaallisessa teatterissa baletti Kuupeura, jonka juoni perustui vapaasti Valkoiseen peuraan. Ranskassa puolestaan ilmestyi samaan alkuperäislähteeseen perustunut romaani jopa samalla nimellä. Elokuvan ohjanneen Erik Blombergin jälkeen vasta Aki Kaurismäki on yltänyt vähintään samanlaiseen kansainväliseen menestykseen.

Erik Blomberg (1913 - 1996) piti itseään enemmän kuvaajana, missä ominaisuudessa hän oli ennen Valkoista peuraa toiminut jo vuodesta 1936. Ruotsissakin hän toimi kuvaajana 1946-47, mutta ei voinut jatkaa pitempään, koska studiotyöläisten liiton painostuksesta hänen työlupaansa ei uusittu. Blomberg oli saanut lehtiarvosteluissa pelkkiä kehuja, ja alan ruotsalaiset ammattilaiset uhkasivat lakolla, jos Blomberg kiinnitettäisiin uuteen elokuvaan.

Valkoinen peuran Blomberg myös kuvasi, ja ohjaustyönä se oli hänen ensimmäisensä, eikä hän senkään jälkeen ohjannut kuin neljä pitkää elokuvaa. Myöhemmin Blomberg teki erilaisia lyhytelokuvia ja siirtyi 1965 television puolelle.

Valkoinen peura oli myös taitekohta, sillä sen tuotantoyhtiö Junior-Filmi Oy teki konkurssin ja Blomberg siirtyi tekemään elokuvia Kansan elokuva Oy:lle, jonka omistivat sosiaalidemokraattiset järjestöt. Nimi muutettiin myöhemmin Allotria-Filmi Oy:ksi, joka sekin meni vararikkoon 1961.

Kun Matti Kassilan, Aarne Tarkaksen ja Osmo Harkimon perustaman Junior-Filmin konkurssihuutokauppa pidettiin, osti Risto Orkon Suomi-Filmi Oy Valkoisen peuran. Blombergilla oli elokuvasta 48 prosentin tuotanto-osuus, mutta hän ei jaksanut ruveta käymään oikeutta saatavistaan. Sakari Toiviainen kirjoittaa Blomberg-kirjassaan (Suomen elokuva-arkisto, 1983), että ”saatuaan Valkoisen peuran omaisuudekseen Orko liitti sen alkuun Suomi-Filmin merkin ja omi kaappiinsa Golden Globe -palkinnon”.

Valkoisen peuran käsikirjoituksen Blomberg teki yhdessä vaimonsa Mirjami Kuosmasen kanssa, ja Kuosmanen näytteli myös pääosan. Mirjami Kuosmanen oli suosittu näyttelijä, vaikka hänellä ei kovin pitkää rooliluetteloa olekaan. Äskettäin hänet nähtiin televisiossa Kustaavana Edvin Laineen Niskavuoren Hetassa (1952).

Valkoinen peura on esitetty televisiossa jo monta kertaa, mutta nyt siitä nähdään ensimmäisen kerran uusi restauroitu teräväpiirtokopio.

TARU NOIDAN
VAARALLISESTA RAKKAUDESTA

Elokuva tapahtuu Lapissa, jossa Pirita muuttuu peuraksi. Autenttisessa saamelaisessa perinteessä tosin noidat ovat miehiä, mutta se on sivuseikka. Kysymyksessä on noituudesta kertova taru, jossa Pirita alkaa käyttää taikavoimaansa tuhoavalla tavalla.
Pirita on kirottu lapsesta saakka, kuten käy ilmi heti elokuvan alussa. Kun Pirita syntyy, kuullaan elokuvan sisällön määrittävä joiku, jonka esittää sopraano Tii Niemelä:

”Pieni piika, Lapin lapsi
syntynyt oli hangelle
Kasvoi tyttö, heinäkenkä
niin kuin nuori vaadin.
Ei tiennyt isänsä kodossa
miehelähän mennessänsä
Että oli noita synnyltänsä
vatsassaan paha valta.”

Pirita saa miehekseen Aslakin, mutta miehen viipyessä porolaitumilla viikkoja, menee Pirita täydenkuun synnyttämässä levottomuudessa ja seksuaalisessa kaipuussaan shamaanin juttusille. Lapin noita juottaa hänelle taikajuoman, mutta väärän uhrin vuoksi Pirita muuttuu kuutamolla valkoiseksi peuraksi. Noiduttu Pirita ei hallitse voimiaan, vaan tuhoaa peurana useita miehiä.

Jos tällainen elokuva tehtäisiin nyt, se olisi konkreettisestikin väkivaltainen. Blombergin käsittelyssä tarina muodonmuutoksesta ja sen aiheuttamasta pahuudesta käsitellään symbolistisesti. Tapahtumat tulevat kuitenkin katsojille täysin selviksi leikkauksen ja Einar Englundin musiikin avulla.

Käynti shamaanin luona on kohtalokas. Shamaani valmistaa lemmenjuoman ja lausuu loitsun. Siinä Piritaa käsketään uhraamaan ensimmäisen kohtaamansa olennon Suurelle Seidalle, ja näin syntyy taika, minkä ansiosta jokainen mies ihastuu Piritaan. Naisen epäonnekseen ensimmäinen olento on valkoinen vasa, jonka Aslak on päästänyt vapaaksi. Pirita kuitenkin noudattaa shamaanin käskyä, ja käy niin, että jokaisen täydenkuun aikana Pirita saa noidan voimat ja muuttuu miehiä tuhoavaksi valkoiseksi villipeuraksi.

Mutta mikä tuo noita-Pirita oikein on, telaketjufeministi vai mikä? Sakari Toiviainen: ”Valkoista peuraa voidaan lähestyä myös tarun piilevää seksuaalista luonnetta korostavan tulkinnan kautta. Kyseessä olisi tällöin eroottisesti tyydyttämättömän naisen halu, joka saa ilmiasukseen miehiä vikittelevän ja miesten takaa-ajaman valkoisen peuran hahmon.”

Pirita on ”liian” kaunis, miehiä puoleensa vetävä. Ei saisi olla. Tuollaisesta ei voi olla muuta seurausta kuin kuolema, synnin palkka.

kari.naskinen@gmail.com