Juha Eirto (1934 - 2011) oli nytkin kuunneltuna varsin lähellä sitä äänimaailmaa ja musikaalisuutta, mikä ymmärrettävästi teki hänestä vertailukohdan Olavi Virtaan. Levyillä on muutamia samoja kappaleita, joita Olavi Virtakin lauloi, ja hyvin samankaltaisia tulkinnat ovat.
Salix-yhtiössä aiemmin mukana ollut lahtelainen Hannu Saarinen tapasi Juha Eirton, kun oli tekeillä ensimmäinen tämän lauluja käsittelevä cd vuonna 2010. Levyn esittelyvihkosessa Saarinen kirjoittaa, että Juha lähetettiin 1944 kahdeksi kuukaudeksi sotalapseksi Ruotsiin, jonne palasi 1948, jolloin pääsi näkemään ja kuulemaan myös Jussi Björlingin esityksen. Se teki häneen niin ison vaikutuksen, että päätti pyrkiä oopperalaulajaksi. Niin alkoi uran luominen, jossa opettajina toimivat Ruotsissa Adelaida von Skilondz sekä Suomessa Jorma Huttunen, Matti Lehtinen, Aulikki Rautavaara ja Usko Viitanen. Ruotsissa Juha Eirto kävi kokemassa Björlingin laulutaidetta vielä 1953 ja 1957.
Kotona ei Juha Eirto ottanut laulunopetusta, vaikka olisi ehkä ollut mahdollistakin, sillä isä Erkki Eirto lauloi Kansallisoopperassa 1931-54. Erkki Eirto lauloi mm. Erkki Melartinin Ainossa 1935, joka 26.5.2017 esitetään Kansallisoopperassa konserttiversiona. Erkki Eirtokin levytti myös iskelmiä, mm. Mustasukkaisuutta ensimmäisenä suomenkielisenä versiona, Ilta Kannaksella ja Vartiossa. Juhan äiti oli balettitanssija Liisa Eirto.
Juha Eirto voitti Pohjoismaiden nuorten laulajien iskelmämestaruuden 1954, ja kun Toivo Kärki samana vuonna sattui kuulemaan 19-vuotiaan nuorukaisen komeaa ääntä, tuli kutsu koelauluun. Se onnistui erinomaisesti ja Fazer levytti kappaleet Oi Ritva ja Yö Viipurissa.
Toivo Kärki kuuli sattumalta Juhan lauleskelevan, kun Kärki oli Suomen Filmiteollisuudessa elokuvamusiikkiasioiden takia. Helsinkiläinen Juha Eirto taas oli filmiyhtiössä töissä. Sittemmin Juha tuli muutenkin esille varastohyllyjen välistä päästessään mukaan muutamiin elokuviin, mm. Majuri maantiellä ja Minä soitan sulle illalla.
Jussi Björlingin jättämä jälki kuitenkin pysyi. Työpaikaksi tuli Kansallisooppera, ja 1959 hän piti klassisen laulumusiikin ensikonserttinsa. Oopperassa hän sai ensimmäisen solistiroolinsa 1957 Charles Gounoudin Faustissa, jossa pääroolit olivat Veijo Varpiolla ja Hannu Heikkilällä; johtajana toimi Jussi Jalas.
Todelliseksi tähdeksi ei Juha Eirto lyyrisellä baritonillaan oopperassa kuitenkaan tullut. Solistiroolit jäivät Faustin Valentinin jälkeen melko pieniksi, mutta kyllä hän joka tapauksessa noin 180 esityksessä lauloi, viimeiseksi Beethovenin Fideliossa 1983.
En ole päässyt selvyyteen, mistä kiikasti. Salixin uusimman levyn esittelyvihkosessa sisko Ritva Eskola ja serkku Ari Salin sanovat lyhyesti: Juha oli kiltti ja sopeutuvainen, jopa niin, että saattoi usein joutua muiden ”tallaamaksi”. Tämä heijastui sekä yksityiselämään että työhön laulajana. Iskelmiä Juha Eirto lauloi vuoden 1962 jälkeen levylle vain neljä. Joissakin yksityistilaisuuksissa hän lauloi, sitten nekin loppuivat kokonaan ja alkoi ”pitkä, vuosia kestänyt ylämäki”.
Hannu Saariselle laulaja kertoi, että omista levytyksistään hän piti eniten Tiikerihaista (1955) ja Venezuelasta (1959). Toivo Kärkeä Juha Eirto muisteli erityisellä lämmöllä. Kärki laulatti hänellä mieluiten tangoja, mutta Juha itse esitti mieluusti erityyppisiä iskelmiä laidasta laitaan. Juhalle Kärki sävelsi ainakin laulut Se ilta oli eilen, Tango suviyössä soi ja Onnen maa.
Salixin levysarjassa Juha Eirton uusin levy on jo numero 42. Tätä ennen levylistalta löytyvät mm. A. Aimo, Eino Grön, Laila Halme, Erkki Junkkarinen, Matti Jurva, Mikko Järvinen, Kalevi Korpi, Eugen ja Georg Malmsten, Maynie Siren, Henry Theel, Arvi Tikkala, Veikko Tuomi, Annikki Tähti ja Reijo Viita.
Löytyisiköhän vielä kuopiolaisen Jorma Lyytisen (1937 - 1966) lauluja Salix-levylle? Lyytinen oli samoihin aikoihin Juha Eirton kanssa nousemassa kovaan huutoon, mutta hän kuoli nuorena kaasumyrkytykseen asunnossaan Helsingissä.
kari.naskinen@gmail.com
