Suomen väestöstä on ruotsinkielisiä 5,5 prosenttia. Kalevan kisoissa nähtiin
taas, että heidän osuutensa yleisurheilun parhaimmistosta on huomattavasti
suurempi. Vaasassa jaetuista mestaruuksista suomenruotsalaisten seurojen
edustajille meni 23 prosenttia ja mitaleista 15 prosenttia.
Tämä on ollut jo pitkään vallitseva tilanne. Ruotsinsuomalaisten mitaliseurojen nimilyhenteet ovat tulleet tutuiksi, vaikka kaikkien kotipaikasta ei ole muuta hajua kuin että sieltä ne ovat jostakin ruotsinkieliseltä rannikolta: Esbo IF, Hango IK, HIFK, IF Femman, IF Kraft, IF Raseborg, IK Falken, IF Nykn, IF Vom, Vasa IS.
Kalevan kisoissa olisi suomenruotsalaisten menestys voinut olla parempikin, jos käsiohjelman kansikuvajuoksija, IK Falkenin Karin Storbacka olisi ollut mukana. En tiedä syytä poissaoloon, mutta katsomossa oli sellaista tietoa, että hän juoksisi Ruotsi-ottelussa.
Suomenruotsalaisten ylivoimaisen vahvasta asemasta sai todisteen myös, kun Kaarlenkentän etusuoralla palkittiin parhaita Kunniakierros-piirejä ja -seuroja. Kunniakierros on Suomen Urheiluliiton vanha kampanja, jolla kerätään rahaa nuorisourheiluun. Viime vuoden parhaat kerääjät olivat ruotsinkielinen Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja ruotsinkielinen Uusimaa. Kolme eniten rahaa kerännyttä seuraa olivat IK Falken, Seinäjoen Seudun urheilijat ja IF Åland.
Olisi tutkijoille selvittämistä, mistä suomenruotsalaisten yleisurheilumenestys johtuu. Onko yksi syy esimerkiksi se, että siellä ei nuoria viedä ensimmäiseksi joukkuepeleihin, vaan yleisurheilukentille?
Ruotsinkielisten lisäksi kovaa yleisurheilutyötä tehdään Etelä-Pohjanmaalla. Kunniakierros-palkitsemisissa tämä näkyi mm. siinä, että kerrottiin kaikkien aikojen parhaan henkilökohtaisen keräystalkoolaisen olevan Seinäjoen Seudun Urheilijoiden Matti Mäki-Reinikka, joka on kerännyt 32 vuoden aikana yhteensä 362 000 euroa. Tero Pitkämäki on saman seuran miehiä.
(Tämä juttu on aiemmin julkaistu Hämeen Kaiku -verkkolehdessä, www.hameenkaiku.fi)
kari.naskinen@gmail.com
Tämä on ollut jo pitkään vallitseva tilanne. Ruotsinsuomalaisten mitaliseurojen nimilyhenteet ovat tulleet tutuiksi, vaikka kaikkien kotipaikasta ei ole muuta hajua kuin että sieltä ne ovat jostakin ruotsinkieliseltä rannikolta: Esbo IF, Hango IK, HIFK, IF Femman, IF Kraft, IF Raseborg, IK Falken, IF Nykn, IF Vom, Vasa IS.
Kalevan kisoissa olisi suomenruotsalaisten menestys voinut olla parempikin, jos käsiohjelman kansikuvajuoksija, IK Falkenin Karin Storbacka olisi ollut mukana. En tiedä syytä poissaoloon, mutta katsomossa oli sellaista tietoa, että hän juoksisi Ruotsi-ottelussa.
Suomenruotsalaisten ylivoimaisen vahvasta asemasta sai todisteen myös, kun Kaarlenkentän etusuoralla palkittiin parhaita Kunniakierros-piirejä ja -seuroja. Kunniakierros on Suomen Urheiluliiton vanha kampanja, jolla kerätään rahaa nuorisourheiluun. Viime vuoden parhaat kerääjät olivat ruotsinkielinen Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja ruotsinkielinen Uusimaa. Kolme eniten rahaa kerännyttä seuraa olivat IK Falken, Seinäjoen Seudun urheilijat ja IF Åland.
Olisi tutkijoille selvittämistä, mistä suomenruotsalaisten yleisurheilumenestys johtuu. Onko yksi syy esimerkiksi se, että siellä ei nuoria viedä ensimmäiseksi joukkuepeleihin, vaan yleisurheilukentille?
Ruotsinkielisten lisäksi kovaa yleisurheilutyötä tehdään Etelä-Pohjanmaalla. Kunniakierros-palkitsemisissa tämä näkyi mm. siinä, että kerrottiin kaikkien aikojen parhaan henkilökohtaisen keräystalkoolaisen olevan Seinäjoen Seudun Urheilijoiden Matti Mäki-Reinikka, joka on kerännyt 32 vuoden aikana yhteensä 362 000 euroa. Tero Pitkämäki on saman seuran miehiä.
(Tämä juttu on aiemmin julkaistu Hämeen Kaiku -verkkolehdessä, www.hameenkaiku.fi)
kari.naskinen@gmail.com
