torstai 8. marraskuuta 2012

CIA:n Operaatio Argo



Marraskuussa 1979 ryhmä iranilaisopiskelijoita ryntäsi YHdysvaltain suurlähetystöön Teheranissa ja otti panttivangeikseen 53 lähetystön työntekijää. Kuusi ulkoministeriön työntekijää pääsi kuitenkin pakenemaan kaupungin toisella puolella olevaan Kanadan suurlähetystöön. Näiden kuuden ihmisen pelastamisesta kertoo Ben Affleckin ohjaama elokuva Argo.

Vaikea tietää, kuinka tarkkaan elokuvan tapahtumat perustuvat todellisiin tapahtumiin, jotka sinänsä olivat erikoislaatuisia. Pelastusoperaation suunnitteli CIA:n agentti Tony Mendez, jota elokuvassa Ben Affleck (kuva) esittää. Mendez oli erikoistunut väärennöksiin ja valeasuihin, ja nyt pelastettavat henkilöt naamioitiin aasialaisiksi, afrikkalaisiksi ja arabeiksi.

Jutun juoni oli kuitenkin varsinaisesti se, että Mendez perusti operaatiota varten peiteyritykseksi Hollywoodiin Studio Sixin, joka muka oli tekemässä tieteisfantasiaelokuvaa Argo. Osa sen kuvauksista suunniteltiin tehtäväksi Iranissa. Studio Six mainosti tulevaa elokuvaansa arvostetuissa elokuvalehdissä, mutta vain 4-5 ihmistä tiesi asian todellisen laidan. Mendez itse oli olevinaan elokuvan tuottaja, joka sitten lähti Teheraniin tutustumaan kuvauspaikkoihin. Mukaansa hän otti kuudet väärät passit, majoittui Sheraton-hotelliin ja varasi liput muutaman päivän päähän Swissairin lennolle Teheranista Zürichiin.

USA:n keskustiedustelupalvelun historiateoksessa sanotaan, että Mendez oli ”CIA:ssa harvinainen esimerkki intuitiivisesta nerosta”. Se kuitenkin oli sattumaa, että lentokentällä lähtövuoroaan odottavan koneen keulaan oli maalattu nimi Aargau (yksi Sveitsin kantooni).

Elokuva asiasta on puhdaspiirteinen jännäri. On ollut helppo tehdä, koska pohjana on ollut todellinen jännäri. Jos ei tietäisi tällaista oikeasti tapahtuneen, voisi helposti sanoa, että ei tällaista voi sattua muualla kuin elokuvissa.

Tapahtumien taustasyynä oli se, että presidentti Jimmy Carter oli päästänyt maanpaossa eläneen shaahi Reza Pahlavin sairaalahoitoon Yhdysvaltoihin. Tämä raivostutti Iranissa, jossa valtaan oli noussut ajatollah Khomeini. CIA:n Iranin-osasto oli jo aiemmin todennut, että pahinta mitä USA voisi nyt tehdä, olisi shaahin laskeminen Yhdysvaltoihin. Näin kuitenkin tehtiin; varsinkin entisen ulkoministerin Henry Kissingerin painostuksesta Carter hyväksyi vallasta syöstyn shaahin vastaanottamisen maahan.

Suurlähetystöön panttivangeiksi jääneet 53 ihmistä Iran vapautti 444 vuorokauden jälkeen, samana päivänä, 20.1.1981, jolloin Ronald Reagan astui virkaansa Jimmy Carterin jälkeen.


kari.naskinen@gmail.com