tiistai 22. marraskuuta 2011

Vanhusten määrän lisääntyminen pakottaa kuntaliitoksiin

Jos saa palkkaa 2800 euroa kuussa, siitä menee veroihin noin 700 euroa. Kun jää pois työelämästä, saa eläkettä esimerkiksi 1400 euroa, joista veroihin menee noin 300 euroa. Tämä on se yhtälö, mikä pakottaa kuntaliitoksiin. Kun eläkeläisten määrä vääjäämättä lisääntyy, eivät kaikkien kuntien verotulot yksinkertaisesti vain riitä kunnallisten palvelujen ylläpitämiseen. On pakko keskittää.

Asiasta puhui eilen Lahdessa Työeläkevakuuttajat TELA ry:n tiedottaja Heikki Raittila. Hän sanoi, että kun väestöllinen huoltosuhde on nyt noin 52, se tulee kymmenen vuoden kuluttua olemaan 65-66. Huoltosuhde kuvaa alle 15-vuotiaiden lasten ja yli 64-vuotiaiden yhteenlaskettua määrää suhteessa työikäisten (15-64 v.) määrään. Huoltosuhde on kasvanut hiljalleen aina 1980-luvun puolesta välistä lähtien. Viime vuonna koko maan huoltosuhde oli 51,6 eli yhtä työikäistä kohden oli noin 0,5 huollettavaa. Etenkin vanhusväestön voimakas lisääntyminen nostaa väestöllistä huoltosuhdetta tulevaisuudessa.

Pienin huoltosuhde on Helsingissä (39) ja suurin maan pienimpiin kuntiin kuuluvassa Luhangassa (88). Huomionarvoista on, ettei huoltosuhde parane yhdessäkään kunnassa. Vuonna 2020 lasketaan olevan jo 20 kuntaa, joissa huoltosuhde menee yli 100:n.

Maakunnittain vertailtuna surkeimmassa asemassa ovat Etelä-Savo, Kainuu ja Pohjois-Karjala. Parhaalta tulevaisuus näyttää Uudellamaalla ja Pirkanmaalla.

Verotulot kuntiin siis pienenevät, kun vanhusten määrä kasvaa. Raittilan luennoidessa Lahdessa hän pani Päijät-Hämeen kunnat paremmuusjärjestykseen asukkaiden keskimääräisen eläkkeen mukaan (euroa/kk), ja parhaassa asemassa on Lahti:

1365 Lahti (huoltosuhde 50)
1355 Hollola (56)
1347 Heinola (60)
1289 Asikkala (62)
1283 Nastola (52)
1195 Orimattila (63)
1193 Kärkölä (55)
1181 Padasjoki (73)
1137 Hämeenkoski (59)
1134 Sysmä (77)
1119 Hartola (65)

SUOMI KUULUU
PARHAIMMISTOON


Väestön ikääntymisen kannalta on hyvä, että Suomi joka tapauksessa kuuluu taloudellisilla mittareilla laskien maailman parhaimmistoon. Talouspoliittisessa ay-illassa puhunut kansanedustaja Jouko Skinnari (SDP) muistutti, että tälläkin hetkellä Suomi on yksi niistä harvoista maista, jotka täyttävät EMU-kriteerit.

EMU-kriteerit määriteltiin euron käyttöön ottaville maille. Kysymys on EU:n jäsenmaiden välisestä vakaus- ja kasvusopimuksesta Euroopan raha- ja talousliiton EMU:n muodostamiseksi ja ylläpitämiseksi. Sopimus otettiin käyttöön 1997, jotta finanssipoliittista kuria saataisiin ylläpidettyä EMU:ssa. EMU-kriteereitä on kaksi: maan vuosittaisen budjettialijäämän on oltava pienempi kuin 3 % bruttokansantuotteesta ja julkisen velan on oltava alle 60 % bkt:sta.

Skinnari heijasti seinälle tilaston, minkä mukaan alijäämäkriteerin täyttävät Luxemburg, Hollanti, Saksa, Itävalta, Suomi, Viro, Irlanti, Belgia, Slovakia, Slovenia ja Ranska. Mutta kun otetaan mukaan myös julkista velkaa koskeva kriteeri, sen täyttävät vain Suomi, Slovakia, Slovenia, Luxemburg ja Viro.

Kurjimmassa asemassa on tietenkin Kreikka. Ongelma ei kuitenkaan ole vain sen, vaan myös ulkomaisten pankkien, joilla on jättimäisiä saatavia ja sijoituksia Kreikassa. Liemessä ovat varsinkin ranskalaiset pankit, joilla on saatavia noin 40 miljardin euron edestä. Seuraavina ovat Saksa 17 ja Britannia 10 miljardia. Suomalaisilla rahoituslaitoksilla ei ole Kreikassa kiinni kuin ehkä sata miljoonaa euroa.

Skinnari sanoi, että pankkisektori on paisunut Euroopassa liikaa. Se on 3,5 kertaa suurempi kuin Euroopan bkt. USA:ssa vastaava luku on vain 1,5.

Tulevaisuudesta Skinnari sanoi, että jos ja kun Euroopan sairaus jatkuu, tänne tulevat kohta kiinalaiset ostoksille. Eivät ne ihan vielä tule, mutta kun Euroopassa tilanne pahenee ja hinnat halpenevat, tämä on kiinalaisille hyvä shoppailualue. Eikä silloin ostella matkamuistoesineitä, vaan yrityksiä.

kari.naskinen@gmail.com