Kumma ukkeli tämä Osmo Soininvaara (vihreä). Täällä se nyt touhuaa kuntaliitoshankkeen selvitysmiehenä ja sillä tavoitteella, että uusi iso kunta on saatava aikaan. Perimmältään Soininvaara on kuitenkin sitä mieltä, että parasta ei olekaan kuntien yhteen liittäminen, vaan maakunnallisen hallintoportaan kehittäminen. Soininvaara nimittäin kirjoittaa raportissaan ”Julkisen sektorin tuottavuus”, että hallinnollista valtaa olisi siirrettävä enemmän maakuntien liitoille: ”Maakunnilla olisi oma budjettinsa, verotusoikeus ja suorat vaalit. Tärkeintä olisi, että maakunnilla olisi oma valmisteleva virkamieskuntansa ja taloushallintonsa.”Tämän raportin, keskustelualoitteen, on Soininvaaralta tilannut Tehokkaan tuotannon tutkimussäätiö, jonka taustayhteisöt ovat Elinkeinoelämän keskusliitto, Finanssialan keskusliitto, Keskuskauppakamari, Liikkeenjohdon konsultit ry. ja Suomen kaupan liitto. Soininvaaran tekeleen säätiö julkaisi viime vuoden lopulla.
Eipä silti, Lahden kannalta Uusi kunta -hanke turha onkin. Tämän totesi Soininvaarakin Lahdessa pidetyssä kokouksessa viime vuonna: ”Lahti ei tarvitse muita vaan muut Lahtea. Erityisesti maakunnan reuna-alueiden ikääntyvät kunnat tarvitsevat yhteistyötä Lahden seudun kuntien kanssa.”
Hämeenlinnassa kuntaliitos jo tehtiin. Siellä pienet kunnat kusettivat Hämeenlinnan kaupunkia oikein kunnolla. Laajennettuun Hämeenlinnaan liittyneen Lammin entinen talousjohtaja Ake Sandelius kertoi Kuntalehdessä, että kunnan itsenäisyyden loppuvaiheissa ei pihistelty, perustettiin esimerkiksi kymmenen uutta virkaa, niistä viisi talousarvion ulkopuolelta.
Uusi Hämeenlinna peri neljältä naapuriltaan negatiivisen kasan. Liitoskuntien luotollisten pankkitilien lopettamiset vaativat neljä miljoonaa euroa!
Tilanne on Hämeenlinnassa sama kuin Lahden seudulla: pikkukunnat tarvitsivat Hämeenlinnan apua. Tämä näkyy nyt mm. veroprosentissa. Liitoksen jälkeen se nousi Hämeenlinnassa 18:sta 19:ään, mutta vanhan Lammin ja vanhan Hauhon alueilla asuvat pääsivät 19,5:stä 19:ään. Uuden Hämeenlinnan asukasmäärä on 66 000, joista vanhoja hämeenlinnalaisia 50 000, eli näin valtavalla enemmistöllä verotus kiristyi.
Jyväskylässä taas murehditaan tällä hetkellä sitä, että Jyväskylän kaupunkiin liitetyn Jyväskylän maalaiskunnan kaikki koulut ovat ”yllättäen” homeessa, ja nyt niitä pitää alkaa remontoida jyväskyläläisten rahoilla.
kari.naskinen@gmail.com
