keskiviikko 4. joulukuuta 2024

Sanna Marin ei sopinut muottiin


Pääministerinä toimiessaan ja muutenkin Sanna Marin ei sopinut suomalaisille poliitikoille valettuun muottiin. Hän toimi usein ennakoimattomasti ja välillä vaikutti viis veisaavat kritiikistä. Sanna Marinissa oli kapinallisuutta, jota pidettiin röyhkeytenä tai itsevarmuuteena riippuen vähän tulkitsijasta ja tämän poliittisesta katsantokannasta.


Helsingin Sanomien toimittaja, Sanna Marinia kahdeksan vuotta vanhempi Salla Vuorikoski sanoo kirjassaan tästä poikkeuksellisesta pääministeristä, että Sanna Marin on tamperelainen pragmaattinen, nopeasuinen, konflikteja kaihtamaton ja veteraanidemarien mielestä Marinin ulkopoliittisen ajattelun syvyydessä on epävarmuutta. Kaksikymmentä sivua ennen kirjan loppua kirjoittaja lainaa vielä entistä EU-komissaaria Vera Jourováa, joka Kööpenhaminan ison demokratiakokouksen paneelikeskustelussa oli sanonut Marinille: ”Normaali ihminen pääsee historiankirjoihin tehtyään jotain kauheaa, mutta sinä pääset sinne tehtyäsi erittäin hyviä asioita.”

Suomessa tilanne on toisenlainen. Nykyisin osa ihmisistä on sitä mieltä, että kaikki nykyinen paha ja epäonnistumiset ovat Sanna Marinin syytä, paitsi maamiinoista luopuminen
Tarja Halosen. Pääministeri Marinia moitittiin duunaritaustastakin, Viron sisäministeri Mart Helme kutsui häntä vähättelevästi vain myyjätytöksi ja Helsingin pormestari Juhana Vartiainen haukkui pääministeriä kodin siivoamisesta, koska viisaampaa olisi ostaa tuollaiset työt pienituloisilta.

Maailmantähti ainakin läntisessä maailmassa Sanna Marinista tuli. Ulkoministeriön maakuvaraportissa mainitaan, että viime vuonna Sanna Marin oli ulkomaisten tiedotusvälineiden otsikoissa yli 10 300 kertaa; seuraavaksi tässä vertailussa tuli nyrkkeilijä Robert Helenius, 2700 otsikkoa. Sauli Niinistö pääsi otsikoihin 340 kertaa. Tämä tilasto siis vuodelta, jonka puolivälissä Sanna Marin jätti pääministeriyden.

NIINISTÖ, LINDTMAN

Kirjassa on paljon tietoa, josta osa on tuttua, mutta vähäpätöisemmät asiat jo unohtuneita. Esimerkiksi Sanna Marinin suhteita Sauli Niinistöön ja
Antti Lindtmaniin perataan kunnolla, eivätkä ne hyvät olleet. Hallituksen entinen erityisavustaja sanoo kirjassa, että maan johtamisen kannalta suhteet olisivat olleet sujuvammat, jos pääministeri olisi mielistellyt presidenttiä. Linnan juhlissakaan 2023 Sanna Marin ei käynyt kuin kääntymässä ja lähti oman sisäpiirinsä juhliin hienostohotelli Kämpin sviittiin.

Vasta Sanna Marinin haukkamaisen myönteinen Nato-kanta yhdisti näitä omanarvontuntoisia poliitikkoja.

Valinta pääministeriksi tapahtui Marinin ja Lindtmanin välillä. Puoluevaltuuston kokouksessa Lindtman aloitti lausumalla
Tommy Tabermannin runoa Kuinka paljon rohkeutta uskallat jättää käyttämättä, kertoi sitten urheilutaustastaan ja lapsirakkaudestaan sekä lausui lopuksi taas runoa, nyt jotain Tarja Halosen kirjoittamaa. Sanna Marin ei hersytellyt runoja, ei puhunut lapsuudestaan eikä harrastuksistaan, vaan meni suoraan asiaan. Äänet menivät jäätävissä tunnelmissa 32 - 29 ja Lindtman sanoi: ”Nyt minä saatan vähän ymmärtää, miltä Mietaan Jussista tuntui 1980 Lake Placidissa.”

Hallituksen koronakokoukset Säätytalossa olivat rankkoja. Vaikka Sanna Marinin kestokyky pitkissä istunnoissa piti, oli ohjia pidettävä tiukalla. Varsinkin Krista Kiurun pitkät monologit ottivat koville ja välillä kaiuttimista kuului Marinin sähinä: ”Krista, Krista!”

Kerran elinkeinoministeri
Mika Lintilä lähti huoneesta pois, kun Kiuru taas aloitti. Sanoi menevänsä miestenhuoneeseen, ja tällä käynnillä Lintilä ehti soittaa useita puheluita, lähettää sähköposteja ja täyttää Ilta-Sanomien kuvaristikon. Lintilän palatessa Kiurun puhe jatkui edelleen. Ei ihme, että eräs haastateltava sanoo kirjassa: ”Kun Krista saa jotain päähänsä, se vie ilmatkin muilta ihmisiltä. Sanna tuskastui siihen. Jos oli jotain vapaamuotoista ajanviettoa, Krista täytti senkin poliittisilla vaatimuksilla.”

Eräs haastateltava… Tällaisia kirjassa on enemmän kuin tarpeeksi, nimettöminä esiintyviä ihmisiä:
kirjantekijän tuttavan ystävä, yksi ystäväni, eräs kannattaja jne. Tästä huolimatta Poikkeuksellinen pääministeri (WSOY, 2024) oli ehdokkaana Tieto-Finlandian saajaksi – onneksi ei sentään voittanut, sillä sekin vielä, että ollakseen tietokirja siinä ei kuitenkaan ole asia- eikä henkilöhakemistoja. Ei tietokirjoja tehdä yhden läpiluvun takia, vaan niin, että hakemistojen avulla niistä olisi käyttöä myöhemminkin.

FEMINISTINEN
VALLANKUMOUS


Vuoden 2019 eduskuntavaalit näyttivät monen mielestä pieneltä feministiseltä vallankumoukselta. Naisia valittiin eduskuntaan ennätykselliset 93 ja muutoksen vertauskuva oli Sanna Marin. Suomea suurempi naiskansanedustajien osuus oli kesällä 2019 vain Ruandassa, Kuubassa, Boliviassa, Andorrassa, Meksikossa, Espanjassa ja Ruotsissa.

Sosiaalidemokraatit hehkuttivat korjaavansa vaalien jälkeen niitä vaurioita, joita oikeistohallitus oli aiheuttanut hyvinvointivaltion perustaan.
Nyt persukokoomuksen hallitus sanoo myös pyrkivänsä korjaamiseen, kun Sanna Marinin hallitus rikkoi Suomen.

Feministihallitus kuitenkin onnistui jopa ilmastonmuutoksen torjunnassa, kuten
Maria Ohisalokin kirjassa luettelee: turpeen polttaminen todella väheni nopeasti, historiallisen suuret panostukset luonnonsuojeluun, maailman kunnianhimoisin ilmastolaki ja panostukset vihreään siirtymään.

Sanna Marin vaati jo ennen isoon politiikkaan nousemistaan tunnustamaan, että ilmastonmuutos ei ole mielipidekysymys, vaan tieteellinen tosiasia, johon oli haettava poliittisia ratkaisuja. Jo 2012 hän kirjoitti demarinuorten Lippu-lehdessä: ”Tämä tarkoittaa luonnonvarojen ja ihmisten riistämiseen pohjautuvan kasvupolitiikan kyseenalaistamista, hyvinvointimallin uudelleen luomista, teollisuuden ja kulutuksen rakenteiden muovaamista sekä materiaalisten arvojen kriittistä tarkastelua.”

EI MIELLYTTÄMISEN-
TARVETTA OLLENKAAN

Sanna Marin saa kirjassa myös kovaa arvostelua, taas kuitenkin nimettömiltä lähteiltä Seiskalehden tapaan. Hänellä ei ollut mitään miellyttämisentarvetta. Häneltä puuttui jokin sellainen ajatus, miten ollaan kohteliaita ja huomioidaan muita. Myös kansainvälisissä virkatapaamisissa hän oli välillä hyvinkin suorapuheinen, mikä joskus hämmensi krumeluurimpaan toimintatapaan tottuneita. Omia avustajiaan hän sätti tyyliin ”kuinka vitun vaikeeta se on ymmärtää”.

Yhdet hirmuhaukut Sanna Marin sai keväällä 2023, kun hän Kiovassa lupasi Volodymyr Zelenskyille, että Hornet-hävittäjien luovuttamisesta Ukrainalle voitaisiin käydä keskustelua myös Suomessa. Ei pääministeri yksin voi mennä tällaista lupaamaan, sanottiin Suomessa. Ei siis edes lupausta keskustelemisesta. Maaliskuussa 2024 uuden hallituksen ulkoministeri Elina Valtonen muotoilu vastauksensa samasta asiasta hienovaraisemmin, mutta tarkoitti samaa. Valtosta ei tästä moitittu.

kari.naskinen@gmail.com