Kun jotain puoluetta sanotaan
sosialismin kannattajaksi, tarkoitetaan kansalaisia provosoiden, että
jos sellainen puolue saa eduskuntaan yksinkertaisen enemmistön ja
muodostaa hallituksenkin yksinään, on seurauksena sosialismi. Se
tarkoittaisi ihmisten
omistusasuntojen, autojen, haarukoiden ja veitsien ottamista
yhteiskunnan haltuun. Sitten kaikki jaettaisiin tasan kaikille.
Perussuomalaiset-puolueen johtaja Riikka
Purra varmaan
ajattelee lisäksi, että sosialistinen SDP siirtäisi kaikki
suomalaiset asumaan ja työskentelemään kolhooseihin.
Tämän
sosialismikäsityksen takana on Sosialististen neuvostotasavaltojen
liitto,
joka pilasi sosialismin
ja kaiken muunkin.
Siellä kaikki kansalaiset
ja heidän omat yhteisönsä
pantiin pystysuoraan
portaikkoon suhteessa
korkeimpiin
instansseihin,
joista
ylimpänä oli kommunistinen puolue. Alkuperäisen
sosialismi-idean mukaan ihmisten
ja tuottajien
pitäisi
olla horisontaalisessa suhteessa keskenään. Eikä
sosialismifilosofiaan tietenkään kuulu ihmisten sijoittaminen
vankileireille Siperiaan.
Frankfurtissa
toimivan Sosiaalitutkimuksen instituutin johtaja Axel
Honneth
sanoo
maailman
nyttemmin
muuttuneen niin
paljon, ettei
edes teoriassa ole enää
mahdollisuutta
kuvitella jonkin yksittäisen valtion siirtymistä todelliseen
sosialismiin.
Kansainvälinen talousjärjestelmä on niin verkottunut, että turhaa
puhetta… Esimerkiksi koko EU:n idea romuttuisi, jos jossakin
jäsenmaassa nyt alettaisiin hyppiä sosialistiseen järjestelmään.
Sosialistinen vallankumous pitäisi toteuttaa koko unionissa ja se
tietenkin on mahdotonta. (Sosialismin
idea, Gaudeamus
2018)
Kysyin asiaa myös tekoälyltä, joka vastasi
minulle sosialismin eduista: ”Sen
hyviä puolia ovat mm. taloudellinen tasa-arvo, jossa pyritään
vähentämään varallisuuseroja ja tarjoamaan kaikille
peruspalvelut, kuten terveydenhuolto ja koulutus. Sosialismi korostaa
myös yhteisön ja kollektiivisen päätöksenteon merkitystä, mikä
lisää kansalaisten ja osallistumista ja vaikuttamista
yhteiskunnallisiin asioihin. Lisäksi sosialismin tavoitteena on
usein ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys, sillä se pyrkii
vähentämään yksityisten voittojen tavoittelua ympäristön
kustannuksella.”
Sosialismi
on siis erinomainen asia ja ideologia. Se on sosiaalisuutta koskevien
vaatimusten kannattelija yhteiskunnassa, jossa yksipuolinen tulkinta
laillisuusperiaatteista sallii, että yksilönvapauden varjolla
toteutetaan pelkästään yksityisiä intressejä ja rikotaan
solidaarisuutta vastaan.
Eikä enää ole puhettakaan,
että esimerkiksi sosiaalidemokraattinen puolue lähtisi
vallankumoukseen mitään muuta reittiä kuin vaaliuurnien kautta.
Sosialismin periaatteisiin tämä on lisätty silläkin tavalla, että
iskusanan ”sosialismi” edelle on liitetty laatusana
”demokraattinen”. Kansainvälinen sosiaalidemokraattinen liike
kohotti ”demokraattisen sosialismin" viralliseksi ohjelmakseen
toisen maailmansodan jälkeen.
Jotkut
demaritkin ovat niin kauhuissaan sosialismi-sanan taakasta
puolueelleen, että he haluaisivat koko sanan poistamista puolueen
ohjelmista. Sama jos Raamatusta pyyhittäisiin yli osa Jeesuksen
ohjeista. Rikkaalle miehelle Jeesus sanoi: ”Yksi
sinulta puuttuu. Mene ja myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna rahat
köyhille, niin sinulla on aarre taivaassa. Tule sitten ja seuraa
minua.” (Mark. 10:21). Edes tämäntapaisia radikaaleja ohjeita ei
SDP:n periaateohjelmaan sisälly, mutta varsinkin oikeistodemarien
halu edelleen oikeistolaistaa puoluetta on voimakasta,
sosialismi-sana ohjelmasta he saavat näppylöitä.
Axel Honneth
sen
sijaan saa näppylöitä siitä, että nykyajan
oikeudenmukaisuusteoriat
asettavat
etusijalle lain,
vaikka oikeudenmukaisen ja
sosiaalisen yhteiskunnan
perustana olevan vapauden kasvun moottorina ovat historiassa olleet
sosiaaliset kamppailut vapauden laajentamiseksi. Honnethin mukaan
laki vain virallistaa näiden kamppailujen tulokset.
Sosiaalidemokratian
on edelleen oltava yhteiskunnallista uudistustyötä sosialismin
arvojen perustalta, kuten puoluekokouksessa Turussa 1999 hyväksytyssä
periaateohjelmassa todetaan. Tuossa ohjelmassa hyväksyttiin SDP:n
politiikan ne perusarvot ja lähtökohdat, joille puolueen muu
ohjelmatyö ja poliittinen toiminta nojaavat.
Kun SDP:n toriteltoilla taas huhtikuussa lukee muovikassin kyljessä "oikeudenmukaisuus", se on oikeastaan kaikki. Se sisältää myös demokraattisen sosialismin.
kari.naskinen@gmail.com