sunnuntai 8. joulukuuta 2024

Ayrton Senna da Silva


Nyt kun
Max Verstappen voitti neljännen maailmanmestaruutensa ja kun juuri katsoin erinomaisen 6-jaksoisen sarjaelokuvan Ayrton Sennasta, oli hyvä aika panna ajajat kaikkien aikojen paremmuusjärjestykseen.

Juan Manuel Fangio on ykkönen, johtuen osittain siitä, että hän pystyi mestaruuksiin neljällä eri automerkillä, Michael Schumacher vain kahdella, joista Ferrari oli tuolloin ylivoimaisesti paras. Vaikka Netflixin Senna-sarja on hyvä, sen synnyttämä nostalgia ei kuitenkaan nosta Sennaa ohi Niki Laudan ja Alain Prostin. Senna oli erikoislahjakkuus, jonka kuolema Imolassa 1994 saattoi keskeyttää pitkän mestaruusuran, mutta tätä teoreettista mahdollisuutta en tässä ota huomioon:

1
. Juan Manuel Fangio (5 MM)
2. Michael Schumacher
(7)
3. Lewis Hamilton (7)
4. Max Verstappen (4)
5. Niki Lauda (3)
6. Alain Prost (4)
7. Ayrton Senna (3)
8. Jack Brabham (3)
9. Jackie Stewart (3)
10. Nelson Piquet (3)

Tuossa otsikon alla on valokuva oikeasta Ayrton Senna da Silvasta, lempinimeltään Beco. Sarjaelokuva on kuitenkin näytelmällinen kertomus, jossa Sennaa esittää tämä
brasilialainen näyttelijä Gabriel Leone. Hän tuli tutuksi jo viime vuonna Ferrari-elokuvasta, jossa hänen roolinaan oli 50-luvulla Ferrarin talliin kuulunut espanjalainen Alfonso de Portago. Sarja kuvaa hyvin Sennan kilpa-ajouraa, mutta keskittyy liikaa F-ykkösiin, joihin siirrytään jo toisen jakson puolivälissä.

Kun
mikroautoilla ajotaitonsa osoittanut Senna lähti kotimaastaan formula-autoilun päätapahtumapaikoille Englantiin, hän lupasi isälleen, että palaa kilpailukauden jälkeen takaisin ja töihin isän omistamaan teollisuusyritykseen. Tuli kuitenkin Britannian mestaruus Formula Ford -luokassa ja suunnitelmat muuttuivat. Senna kyllä palasi lupauksensa mukaisesti kotiin, mutta vain siksi aikaa, kunnes seuraava formulakausi Englannissa alkoi. Sitten tulivat voitot Euroopan F 2000 -sarjassa ja F3-sarjassa, joten se oli sitten menoa.

Avioerokin tuli, koska Senna jäi Englantiin. Siellä Formula 3 -mestaruuden jälkeen F1-tallit kiinnostuivat nuoresta brasilialaisesta. Ottajia oli, mutta Brabhamille hän ei päässyt, koska siellä Nelson Piquet ei hyväksynyt toisen brasilialaisen ottamista talliin, ja Lotus halusi lopulta mieluummin englantilaisen ja valitsi Nigel Mansellin. McLaren olisi ottanut Sennan testiajajakseen, mutta koska Senna halusi heti kilpailuihin, hän tyytyi heiveröiseen Toleman-talliin 1984.

Paras kilpailu tuli Monacossa, jossa Senna sadekelillä nousi
13. lähtöruudusta peräti toiseksi. Sitten sade koveni niin paljon, että kilpailu keskeytettiin Prostin johtaessa sitä. Kovat puheet siitä alkoivat, sillä Senna oli ajanut neljä sekuntia nopeampia kierroksia ja oli saavuttamassa Prostin. Seuraavana vuonna 1985 Senna ajoi jo Lotuksella ja märällä radalla tuli taas hyvää jälkeä: ensimmäinen F1-voitto Estorilissa.

Sarjaelokuvassa ei suomalaisia paljon näy. Keke Rosberg on hieman esillä tuossa Monacon kilpailun yhteydessä ja myöhemmin mainitaan J.J. Lehto ohimennen. Puherooleissa on paljon tuttuja, mm. Rubens Barrichello, Gerhard Berger, Martin Brundle, Damon Hill, Niki Lauda, Ricardo Patrese sekä Ron Dennis, Peter Warr ja Frank Williams.

Sennan tämä sarja
esittelee juuri sellaisena kuin lajia seuranneet ovat hänet tunteneetkin. Oli välillä hyvin ärhäkkä ja otti asioihin kantaa jyrkästi. Varsinkin kamppailut McLaren-tallissa Prostin kanssa olivat kovia ja kovaotteisiakin, eivätkä miesten välit lämmenneet kuin vasta Prostin lopetettua ja Sennan siirryttyä Williamsille.

Varsinkin autojen ja ratojen turvallisuusasiat saivat Sennasta asianajajan
sa. Kun itävaltalainen Roman Ratzenberger sai surmansa Imolan aika-ajoissa vappuna 1994, Senna vaati kilpailun peruuttamista, koska radan asvaltti oli jo harjoitusajoista alkaen todettu huonoksi. FIA:n herrat pitivät kuitenkin päänsä ja kilpailu ajettiin seuraavana päivänä. Ayrton Senna kuoli ulosajossa, jonka todellisesta syystä ei lopulta saatu täysin pitävää todistetta.

Sarja
n viimeinen jakso keskittyy Imolan tapahtumiin, mutta siinä ei pienemmässäkään määrin tuoda esille muita onnettomuuksiin mahdollisesti vaikuttaneita asioita kuin asvaltin kunto. Mutta miksi Williamsin ohjausvarsi katkesi, miksi toinen etupyörä irtosi ja sen yksi ripustintanko osui Sennan kypärään, olivatko renkaat liian kylmät vielä seitsemännelläkin kierroksella, tekikö Senna ajovirheen…?

kari.naskinen@gmail.com