Äärioikeisto on jo miehittänyt taidelaitoksia

Otsikko ei koske Suomea, mutta on jo totta Italiassa, Slovakiassa ja Unkarissa. Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Kaisa Rönkkö otti tämänkin asian kuitenkin esille luennoidessaan persukokoomuksen hallituksen kulttuurieikkauksista. Noissa pahemmissa esimerkkimaissa tilanne alkoi samankaltaisesti kuin nyt Suomessa, jossa seuraavat vaalit onneksi muuttavat poliittisia voimasuhteita takaisin oikeudenmukaisempaan suuntaan (tätä viimeistä lausetta ei Taiken johtaja sanonut, mutta näinhän tässä tulee käymään). Nyt toteutettavat saksimiset kulttuurista ehtivät joka tapauksessa haitata paljon. Kaisa Rönkkö kertoi, että viiden miljoonan euroan leikkaus Taiken rahoituksesta pudottaa esimerkiksi 25 festivaalia pois Taiken avustuksilta. Hän puhui Jyväskylän yliopiston ikääntyneiden ylopiston luentosarjassa.

Italian, Slovakian ja Unkarin tilanteesta on yksinkertaista vetää linjoja historiaan, jossa tulevat vastaan totalitaristiset valtiot natsi-Saksa, fasistinen Italia, Neuvostoliitto ja Kiina. Niissä totalitaristinen taide oli erottamaton osa maan hallintoja, jotka olivat vastuussa kymmenien miljoonien ihmisten kuolemista. Neuvostoliitossa syntynyt kulttuurihistorioitsija Igor Golomstock tutki ja vertaili näissä neljässä maassa tehtyä taidetta. Kirjassaan Totalitaar Art (1990) hän selvitti eroja Stalinin Venäjän, Hitlerin Saksan, Mussolinin Italian ja maolaisen taiteen välillä. Eroja tietenkin oli, mutta tyyleissä oli yllättävän paljon samanlaisuuksia ja varsinkin samoja teemoja. Näin oli, koska totalitaristisen taiteen tuotanto on aina sidoksissa ylhäältä alas suuntautuvaan valtion ohjaukseen, jossa tarkoituksena on toteuttaa kansan esteettinen maku ideologisten dogmien mukaiseksi.

Meillä nyt tapahtuva määrärahojen leikkaus ei vielä ole Vladimir Majakovskin luonnehtimaa ”maun diktatuuria”, mutta suhteettoman suurina niiden vaikutus tulee olemaan.

Maailmankartalla Suomi on taiteen ansiosta kokoaan suurempi. Kun Lahden kaupunginorkesteri Osmo Vänskän aikana nousi maailmanmaineeseen ja uuden Sibeliustalon akustiikka sai valtavia kehuja, keskustelin tämän merkitystä monen lahtelaisen yritysjohtajan kanssa. He sanoivat, että kaupunginorkesteri oli ohittanut jopa Lahden toistuvien MM-hiihtojen maineen ja että asiakkaiden kanssa muualla maailmassa oli helppoa puhua ensin heidänkin jo tuntemastaan musiikki-ilmiöstä, ennen kuin siirryttiin vientiasioihin. Sympatia on hyvä kaupankiihoke.

Yli 93 000 allekirjoitusta saaneessa Sakset seis! -kulttuuriadressissa sanotaan, että leikkaukset vaarantavat oikeutemme kulttuuriin. Muistutettiin myös, että on ennenkin vedottu näin: suuren kansalaisadressin keisari Nikolai II:lle allekirjoitti vuonna 1899 yli puoli miljoonaa ihmistä, jotka halusivat näyttää pienen maan voimakkaan tahdon itsenäisyyteen ja omaan kulttuuriin. Nyt kulttuuriamme uhkaavat oman maamme ymmärtämättömät vallanpitäjät.

Kaisa Rönkkö sanoi, että taiteen toimintaedellytysten huonontaminen tekee tilaa viihteelle. Televisio syö teatteria, digitaalinen some valtaa muutenkin jo alaa ja medialukutaito heikkenee. Pelolla joutuu odottamaan, että persuja kauhistuttava Yle Teema -kanavakin lopetetaan. Kulttuurilaitokset ja muut taiteentekijät joutuvat karsimaan esityksiään ja tekemisiään sekä nostamaan pääsylippujen hintoja, mistä seuraa, että myös kuluttajilta tuleva pääsylipputulo pienenee, koska tarjonta vähenee ja kallistuu.

Kyllä hallitusrouvat ja -herrat tämän tietävät, niin kuin senkin, että Italian, Slovakian ja Unkarin malli vähentää ihmisten perusoikeuksia, oikeutta kulttuuriin ja hyvinvointiin. Tästä eivät Suomen hallitusrouvat ja -herrat kuitenkaan välitä, vaikka leikkaukset ovatkin ristiriidassa heidän oman hallitusohjelmansa tavoitekirjausten kanssa. Vahinko tule olemaan iso, sillä seuraavat muutosvaalit ovat vasta keväällä 2027.

(Tämän jutun kuvassa on Pekka Sassin videoinstallaatio Värit, 2016.)

kari.naskinen@gmail.com