Maailman ylikulutuspäivä oli viime vuonna 28.7.Se oli se päivä vuodesta, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylitti maapallon vuotuisen biokapasiteetin eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Jo 50 vuotta sitten sanoi astronautti Neil Armstrong kansainvälisen ympäristöjärjestön WWF:n kokouksessa Lontoossa, että Kuusta katsoen maapallo oli kaunis, mutta pelottavan pieni pallo pimeydessä. Jos ei huolehdita tämän ihmisten ainoan elintilan luonnosta, olemme tuhoon tuomittuja, sanoi Armstrong. Kokouksessa ollut Johan Standertskjöld kertoi Armstrongin puheen kuultuaan, että Suomessakin on henkilöitä, joille olisi terveellistä lähteä Kuuhun.
Näkemyksilleen
valaistusta tarvitsevia on nyt paljon enemmänkin. Tällaiselle
ryhmälle on nykyisin aivan erityinen Riikka
Purran johtama
junttisuomalalaisten puoluekin. Siinä porukassa ei hyväksytä
maahanmuuttoa, eikä
ymmärrettä ilmastonmuutoksen torjumisen tärkeyttä, vaikka se
nimenomaan olisi oleellinen asia maahanmuuton
pysyttämiseksi nykyisellä tasollaan, jolloin se ei muuttuisi
valtavaksi kansainvaellukseksi. Kuten Aki
Kaurismäki
juuri
sanoi,
ilmastotoimille hanttiin panevat eivät todellisuudessa välitä edes
omista kakaroistaan, vai aikovatko ne panna ne johonkin kuplaan
Marsiin:
”Varsinainen kriisi on ilmastonmuutos. Sehän
ei sitten ole mitään leikkiä. Sieltä ei tule 5000:tä
siirtolaista, vaan sieltä tulee kaksi miljoonaa. Eikä ne pysähdy,
koska ne ei voi kääntyä takaisin.” (HS Kuukausiliite
1/2023)
Tähän
liittyy osaltaan myös Venäjän käynnistämä sota Ukrainassa.
Se on synnyttänyt valtavaa ruokapulaa Itä-Afrikassa, jota kaiken
lisäksi vaivaa pahin kuivuus neljään vuosikymmeneen. Ukrainan sota
on kiihdyttänyt inflaatiota
niin, että ruoka on kallistunut esimerkiksi Somaliassa 40-50
prosenttia.
Hallitustenvälisen
ilmastonmuutospaneelin
IPCC:n
raportin mukaan ilmastokriisi
on vakavampi asia kuin Ukrainan
sota.
Venäjä voi pahimmillaan sotkea yhden sukupolven elämän monessa
maassa, mutta
ilmastokriisi voi viedä sen edellytykset kaikilta tulevilta
sukupolvilta.
Tosin sota
myös kytkeytyy
fossiilisten
polttoaineiden kauppaan ja Euroopan
energiatalouteen, mitä
kautta
sodalla on vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillintään.
Euroopan irrottautumista fossiilisista polttoaineista on
jo tapahtunut, mutta on myös päinvastaista kehitystä.
KASVUN
RAJA SAAVUTTANUT
KEINAHDUSPISTEENSÄ
Kanava-lehden
uusimmassa numerossa 8/2022 kirjoittaa
yleisbiologisen tiedelehden Luonnon
tutkijan päätoimittaja,
fil. tri Pasi
Reunanen ekosysteemin
keinahduspisteestä (tipping point), jolle ei ole yhtä tarkkaa
ajankohtaa kuin ylikulutuspäivälle, mutta pahalta näyttää sekin.
Keinahduspisteellä tarkoitetaan ekosysteemissä tapahtuvaa muutosta,
häiriötä, jonka jälkeen se
ei enää palaudu entiselleen. Näin on jo käynyt.
Maapallo
on ”keinahtanut” tilaan, jota määrittelevät eri tekijät ja
lainalaisuudet kuin alkuperäisessä systeemissä. Geologiassa on jo
keinahdettu uuteen maailmanaikaan ihmisten toiminnan takia. On
ylitetty kasvun rajat, joista Rooman klubi esitti
tietokonemallinnusten tulokset jo raportissaan 1972 nimeltään
Kasvun
rajat (Tammi,
1973).
Ehkä tärkein ja erehtymätön kasvun rajan
mittari on puhdas juomavesi, kirjoittaa Reunanen. Korkeampi elämä
ei voi jatkua ilman vettä. Jokaisen suupalan valmistamiseen
tarvitaan paljon vettä, ja jos sitä ei ole, se on sellainen raja,
jonka yli ei pääse. Näinä aikoina lämpenevä ilmasto kuivattaa
vesialtaat ja haihduttaa kosteuden maaperästä Itä-Afrikassa,
Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa. Euroopassakin on saatu uutisia,
että ison Reinin pinta on laskenut huomattavasti.
Luonnon
omat rajat voidaan kyllä paikallisesti ylittää. Vesivaroja
tietenkin pystytään siirtämään, koska rahalla saa melkein mitä
tahansa. Tällaiset siirrot tietenkin toteutuvat köyhiltä
rikkaille. Tämäkin on kuitenkin väliaikainen keino, koska ei ole
mahdollista rakentaa uudenlaista, maapallon aineen- ja
energiakierrosta riippumatonta biosfääriä. On
olemassa vain yksi biosfääri eli se elonkehä, jolla elämä
maapallolla on mahdollista.
Tälle
elonkehälle suuntautuvat myös kansainvaellukset pakon
ajamana.
Biosfääri-nimityksen
otti
ensimmäisenä
laajempaan
käyttöön
ukrainalainen
tiedemies
Vladimir
Verdansky
englanniksikin
käännetyssä kirjassaan
The
Biosphere
(1926).
Vuonna 1943 hänelle myönnettiin Stalin-palkinto. Vernadskyn
muotokuva on Ukrainan 1000 hryvnian setelissä.
Ennen
Verdanskya biosfääri-sanan oli kuitenkin keksinyt Wienin yliopiston
geologian professori Eduard
Suess,
joka käytti sitä kirjassaan vuonna 1885.
kari.naskinen@gmail.com