Vanhaa venäläistä mytologiaa ja luomiskertomustakin käsittelevässä Syvällisen viisauden kirjassa perustellaan Venäjän asemaa ”kaikkien maiden äitinä”:
Siellä kirkkoja rakentavat apostolit,
Pyhiinvaeltajat ja piispat;
He rukoilevat ristiinnaulittua Jumalaa,
Itse Kristusta, taivaallista tsaaria,
Siksi pyhä Venäjän maa on kaikkien maiden äiti.
Dostojevski oli samaa mieltä. Pushkinin patsaan paljastustilaisuudessa Moskovassa 1880 Dostojevski sanoi, että kaikkien kristillisten kansojen pitäisi liittyä yhteen maailmanlaajuiseksi, Venäjän johtamaksi ortodoksikirkoksi.
Siis Äiti Venäjä. Mutta sen johdossa pitää kuitenkin olla isä, joka on kuin aurinko. Munkki, kirjailija Simeon Polotskilaisen kirjoituksissa 1600-luvulla korostettiin, että isä loistaa enemmän kuin äiti, joka on kuin kuu. Isä Aurinkoisena me tunnemme Stalinin ja nyt vaikuttaa kovasti siltä, että tähän samaan asemaan on noussut Putin. Hänen suosionsa mielipidemittausten mukaan on tällä hetkellä 85 prosentin luokkaa, eikä tätä suurempiin lukuihin maailmassa monet yllä, paitsi tietenkin isä Niinistö, 92 prosenttia.
Jos Venäjän suuri isänmaallinen erikoisoperaatio Ukrainassa onnistuisi, ei olisi edes yllättävää Venäjän perustuslain muuttaminen niin, että presidentin virkanimikkeeksi tulisi tsaari, ja koska tämä presidentti on Putin, hänestä tulisi Vladimir IV. Siellä on nyt kaikki mahdollista.
Järjestysluku tulisi siitä, että alkuperäisen Kiovan Venäjän aikana ehti hallitsijoina olla kolme Vladimir-ruhtinasta: Vladimir I (980 - 1015), Vladimir II Mstislavitsh (1171) ja Vladimir III (1223 - 1235). Vladimir IV olisi passeli nimi varsinkin, jos Kiova palautuisi taas Venäjän osaksi…
Tsaareiksi alettiin tällaisia suuriruhtinaita kutsua vasta 1500-luvulla Moskovan Venäjällä. Tsaari ja keisari tarkoittavat periaatteessa samaa, johtuvat latinan sanasta caesar. Vuonna 1721, kun juhlittiin Pietari Suuren (kuvassa oik.) saavuttamaa Suuren Pohjan sodan voittoa, korotettiin hallitsija caesarista imperaattoriksi eli suomeksi tsaarista keisariksi. Seuraavalla vuosisadalla Venäjän hallitsija oli uusien valloitusten jälleen ”kaikkien Venäjöiden tsaari, Puolan kuningas, Suomen suuriruhtinas, Norjan perillinen, koko Pohjolan maan herra” jne. Suomessa puhuttiin yleisimmin keisarista. Joten voi olla vielä avoin kysymys, nimitettäisiinkö Vladimir IV tsaariksi vai keisariksi. Johan Putin on hieman verrannutkin itseään Pietari Suureen.
Vladimir IV olisi uuden perustuslain mukaisesti tietenkin itsevaltias. Tämäkin on syvältä kumpuavaa slaavilaisuutta. Itsevaltius juurtui ajalta mongolivallan alla 1240 - 1480, jolloin taistelu mongoleja vastaan vaati vahvaa uskoa ja luottamusta vahvaan johtajaan. Ei siinä ollut varaa leikitellä millään muulla hallintomallilla.
Näin on Venäjänmaalla ollut siis 800 vuotta ja tuntuu taas olevan nousussa. Presidentti on ylivoimaisesti tärkeämpi instituutio kuin Duuma. Presidentin mielipiteet ovat todellista totuutta (istina), kun taas Duumassa keskustellaan ja väitellään kevyemmistä totuuksista, totuuden osista (pravda). Tämä on johtanut Putininkin tapauksessa henkilökulttiin, jota ei ole samassa määrin ollutkaan Stalinin jälkeen. Stalin oli kaikkien aikojen kummajainen, kuten runoilija Jevgeni Jevtushenko kirjoitti elämäkertakirjassaan 1963: ”Kidutusten jälkeen useat heistä [vangit] kirjoittivat sellinsä seiniin omalla verellään: Eläköön Stalin!” Vasta Hrushtshovin kuuluisa puhe 1956 pani alulle Stalin-kultin purkamisen, mutta viime vuosinahan se on taas kasvanut. Kummajaiset elävät.
kari.naskinen@gmail.com
