Tänään
ja huomenna pidetään Brysselissä Naton ulkoministerikokous, jossa
aiheena on Venäjä. Mukana ovat myös Suomi ja Ruotsi. Tästä
näkee, että tilanne on Suomen kannalta toisenlainen kuin edellisen
kylmän sodan vuosikymmeninä, jolloin Suomi oli puolueeton maa.
Bidenille
tämä on keskeinen politiikan alue. Pitkällä poliittisella
urallaan hän on keskittynyt nimenomaan ulkopolitiikkaan ja on
suhtautunut siihen selvästi haukkamaisemmin kuin kaksi edellistä
presidenttiä. Irakin sotaan Biden suhtautui myönteisesti, ja hän
on muutenkin herkempi käyttämään väkivaltaa
kuin oli Barack
Obama.
Harwardin yliopiston professori Matthew
Baum on
luonnehtinut Bideniä liberaaliksi internationalistiksi, joka uskoo
voimankäyttöön liberaalien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tätä
kuvaava henkilövalinta oli, että Biden otti puolustusministeriksi
entisen neljän tähden kenraalin Lloyd
Austinin,
joka johti Obaman kaudella Yhdysvaltain Lähi-idän joukkoja.
Myöhemmin hän oli suunnittelemassa sotilaskampanjaa Isisin
tuhoamiseksi Irakissa ja Syyriassa. Austin toimi myös johtajana
Centcom-virastossa,
joka oli keskeisesti vastuussa USA:n
sotilaallisista operaatioista Afganistanissa ja Jemenissä. Vuonna
2016 Austinista
tuli myös asevarustelukonserni Raytheonin hallintoneuvoston jäsen.
Donald
Trump irtisanoi Iranin kanssa aikaansaadun ydinsopimuksen,
mutta Biden ei lupauksistaan huolimatta olekaan jatkanut sopimusta,
vaan sen sijaan esitti Iranille useita ennakkoehtoja ja vaatimuksia.
Lisäksi Biden on jatkanut myös B-52-pommittajien
voimannäyttölentoja Iranin uhkailussa.
Tuore asia on,
että Biden/Nato on sijoittanut neljä valtavaa B-1-pommikonetta
Norjaan Trondheimin lähelle, jossa niiden kanssa harjoitellaan
hyökkäämistä. Näin Norja on rikkonut sopimuksensa, jonka se
Natoon liittyesään teki sotilasliiton kanssa (ettei siellä olisi
pysyvästi Naton joukkoja).
Helsingin Sanomissa todettiin
viime viikolla, että Biden on vienyt Yhdysvallat "kahden
rintaman sanasotaan Kiinan ja Venäjän kanssa". Sanasotaa se
oli silloinkin, kun Neuvostoliitto vielä oli olemassa, mutta sormet
olivat muutaman kerran jo lähellä ydinasenappuloita.
USA:n
sotilasmenot ovat nykyisin noin 750 miljardia dollaria vuodessa,
enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Siis pari miljardia päivää
kohti.
kari.naskinen@gmail.com
