Ahvenanmaan itsehallinto täyttää ensi vuonna sata vuotta. Ahvenanmaa on yksi Suomen maakunnista, mutta nyt näyttää, että siellä halutaan olla enemmän. Ahvenanmaan maakuntahallitus on tehnyt listan tärkeistä ihmisistä, joiden pitää päästä koronarokotusjärjestyksessä tavallisempien ihmisten edelle sen jälkeen, kun riskiryhmäläiset on rokotettu. Ahvenanmaan sairaanhoitopiiri sai tämän listan, jolla mukana ovat myös maakuntahallituksen jäsenet. Kun eduskunnan oikeusasiamies teki asiasta selvityspyynnön, siihen kieltäydyttiin vastaamasta.
Oikeusasiamiehen toimistosta ilmoitettiin, että ylintä laillisuusvalvontaa koskevat perustuslain säännökset ovat voimassa myös Ahvenanmaalla, mutta Ahvenanmaan maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Harry Jansson sanoi lehtihaastatteluissa, että Ahvenanmaan itsehallintolaki menee kaiken muun edelle, myös perustuslain. Ninpä rokotuslistan kärjessä ovat hänen lisäkseen myös maakuntahallituksen johtaja Veronica Thörnroos ja maakunnan hallintojohtaja John Eriksson.
Tämä on kuitenkin pieni kina verrattuna Ahvenanmaan koko historiaan. Kun Kansainliitto kesällä 1921 antoi ratkaisunsa Ahvenanmaan kuulumisesta Suomeen, se ei tyydyttänyt ahvenanmaalaisia. Åbo Akademin väitöskirjatutkija Susann Simolinin raportissa käydään läpi Kansainliiton pöytäkirjoja, joista ilmenee, että Ahvenanmaan edustajat vastustivat päätöstä. koska ahvenanmaalaiset ovat ”ruotsalaista rotua”, ei suomalaista.
Tilanne oli kriittinen, sillä Ruotsi oli halukas liittämään Ahvenanmaan itseensä. Ennen Kansainliiton lopullista päätöstä Suomi tuomitsi ahvenanmaalaiset itsenäisyysaktivistit Carl Björkmanin ja Julius Sundblomin vankeuteen maanpetoksesta, mutta heidät armahdettiin lyhyen vankilareissun jälkeen.
Ahvenanmaa määrättiin demilitarisoiduksi alueeksi jo Krimin sodan jälkeen 1856, vahvistettiin Kansainliiton päätöksen yhteydessä ja vielä kertaalleen Pariisin rauhansopimuksessa 1947. Määräykset eivät ole kuitenkaan täysin päteneet, sillä 1918 Ahvenanmaalla liikkui suojeluskuntien ja punakaartien joukkoja sekä venäläisiä, ruotsalaisia ja saksalaisia vapaaehtoisia. Taisteluja ei kuitenkaan käyty. Talvi- ja jatkosotien aikana Suomi linnoitti Ahvenanmaata ja sen merialueilla käytiin jonkin verran tausteluja.
Ahvenanmaan itsehallinto antaa sille oikeuden säätää lakeja sisäisistä asioistaan ja käyttää budjettivaltaa. Maakuntahallituksen säätämät lait voivat koskea esimerkiksi terveyttä, ympäristöä, koulutusta, kulttuuriperinnön vaalimista ja muistomerkkien suojelua, yritystoiminnan edistämistä, sisäistä liikennettä, kunnallishallintoa, poliisia, postipalveluja sekä radiota ja televisiota. Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Lisäksi siellä on voimassa erityinen kotiseutuoikeus, joka mahdollistaa vain paikallisen väestön omistaa maata ja kiinteistöjä saarilla. Eivätkä ulkopuoliset voi mennä sinne liiketoimintaakaan harjoittamaan. Kotiseutuoikeuden saa, jos osaa ruotsia ja on asunut Ahvenanmaalla vähintään viisi vuotta.
Susann Simolinin raportin julkaisi Ahvenanmaan rauhaninstituutti muutama vuosi sitten. Rauhanasioissa Ahvenanmaata ovat käyttäneet tapausesimerkkinä ainakin Martti Ahtisaari ja Juha Christensen, jotka 2000-luvun alussa Acehin onnistuneissa rauhanneuvotteluissa Indonesiassa toivat esille tällaisen rauhanomaisen suomalaisen ratkaisumallin. Myös Harri Holkeri piti Ahvenanmaata esillä neuvotellessaan rauhan saamisesta Pohjois-Irlantiin.
Paljonkohan muuten Ruotsi maksaisi Ahvenanmaasta?
kari.naskinen@gmail.com
