Talvella 1914 vietettiin Helsingissä suurta surujuhlaa. Monin kunnianosoituksin
haudattiin autonomian ajan loppupuolen tärkeimpiin poliittisiin johtajiin
lukeutunut valtiomies Leo Mechelin,
joka sortovuosina oli Suomen ja suomalaisten perustuslaillisten oikeuksien ehkä
näkyvin puolustaja. Eino Leino kirjoitti Mechelinin
hautajaisiin muistorunon Kansalaisseppel,
jossa Mecheliniä kutsutaan ”sorretun
kansan Päämieheksi”.
Mechelinin haudalle laskettiin 600 seppeltä. Omana aikanaan Mechelin oli siis
todellinen suurmies. Niin
suuri, että 1903 kenraalikuvernööri Nikolai
Bobrikov
karkotti Perustuslaillisten puolueeseen liittyneen
Mechelinin ja muitakin separatisteiksi katsomiaan suomalaisia Siperiaan.
Maanpako kesti kuitenkin vain vuoden ja kun Mechelin palasi, oli häntä
rautatieasemalla vastassa 10 000 ihmistä. Mecheliniä kunnioitettiin Suomen
oikeuksien puolustajana.
Perjantaina
8.9. sai Keski-Uudenmaan
teatterissa kantaesityksensä Heikki
Lundin kirjoittama ja ohjaama näytelmä Mechelin. Lund on
tämän keravalaisen teatterin johtaja, joka aiemmin on tehnyt näytelmiä
varsinkin Suomen kulttuurielämän merkkihenkilöistä. Mechelinistä Lund innostui
kirjoittamaan siksi, ettei Mecheliniä noteerattu ollenkaan Yleisradion
järjestämässä Suuret suomalaiset -äänestysohjelmassa 2004. Ei päässyt edes
sadan parhaan joukkoon, vaikka perusteet olisivat vähintään 20:n joukkoon.
Näytelmän juonellisena ideana on, että toimittaja lähtee tekemään juttua tuosta
unohdetusta merkkimiehestä Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotena. Sitten
käy niin sopivasti, että toimittaja saa ensikäden tietoa näyttämölle
ilmestyviltä Mechelinin aikalaisilta, Mechelinin sukulaiselta Tekla Hultinilta, J.K. Paasikiveltä,
Mannerheimilta ja Leniniltä.
Hauska idea, joka toimii. Kun väliin on sijoitettu pieniä huumorinpätkiä, niin
kokonaisuus on kuin viihteellinen historianluento.
Tiiviiseen tahtiin, alle tunnissa käydään läpi Mechelinin elämä. Helsingissä on
Mechelininkatu (1917), mutta nyt minäkin tiedän oikein hyvin, että perusteet
kadun nimeämiselle olivat hyvät. Ylen katsojaäänestyksessä sadan listalle
nousseista ei ole aiheellista nimetä katuja esimerkiksi Raimo Helmiselle, Arvi Lindille, Elisabeth Rehnille, Esa Saariselle,
Antti Tuiskulle eikä Alli
Vaittinen-Kuikalle.
Mechelinin yhteiskunnallinen toiminta oli niin
laajaa, että ihmetyttää. Valtiopäiville hänet
valittiin Helsingin kaupungin edustajaksi porvarissäätyyn 1872 ja 1875 sekä Helsingin
valtuustoon vuosiksi 1875-78 ja 1891-99, toimi suurimman osan aikaa sen
puheenjohtajana.
Karkotuksesta palattuaan Mechelin toimi edelleen aktiivisesti politiikassa ja
hänet valittiin ensimmäiseen eduskuntaan Ruotsalaisen kansanpuolueen listoilta,
kun Perustuslaillisten puolue oli hajonnut. Mechelin valittiin myös senaattiin,
jossa hän toimi 1905-08 mm. nykyistä pääministeriä vastaavissa tehtävissä. Tuossa
vaiheessa häntä kutsuttiin Suomen ”kruunaamattomaksi kuninkaaksi".
Tämä Mechelinin senaatti oli Suomen ensimmäinen poliittinen hallitus, ja se antoi
ensimmäisenä maailmassa kaikille 24 vuotta täyttäneille kansalaisille ääni- ja
vaalioikeuden.
NOKIA AB:n PERUSTAJA
Leo Mechelin toimi myös kameraali- ja politialainopin, valtio-oikeuden,
talousoikeuden ja kansantaloustieteen professorina Keisarillisessa Aleksanterin
yliopistossa 1874-82.
Teollisuusmieskin Mechelin oli. Hän kuului Nokia Aktiebolagin perustajiin 1865,
oli sen hallituksessa viisitoista vuotta, puheenjohtajanakin 1898 - 1903. Nokian
alkuvuosina sen osakkaana ja hallituksen jäsenenä oli myös C.G.E. Mannerheim.
Nokia Ab:n osti myöhemmin Suomen Gummitehdas Oy.
SYP:n hallintoelimissä Mechelin myös oli. Vuonna 1876 Helsingissä pidettiin Suomen ensimmäinen
yleinen teollisuusnäyttely, johon myös keisari, keisarinna ja perintöruhtinas
puolisoineen tutustuivat kaupungin vieraina. Leo Mechelin hoiti isännyyden niin
hienosti, että keisari Aleksanteri II korotti
hänet ja hänen jälkeläisensä aatelissäätyyn.
Lehtimiehenä Mechelin oli perustamassa liberaalien äänenkannattajaa Helsingfors
Dagbladetia ja myöhempiä liberaalisia ajatuksia kannattavia
lehtiä kuten Finsk
Tidningiä. Mechelin kirjoitti lehtiin aktiivisesti ja lähetti ulkomaanreissuiltaan tiedonantoja julkaistaviksi.
Tätä kaikkea Keski-Uudenmaan Teatteri käy läpi. Toimittajaa esittää Seppo Halttunen, mutta päärooli on
kuitenkin Anna-Leea Sipilän esittämällä Tekla Hultinilla, joka oli Suomen
ensimmäinen naispuolinen filosofian tohtori ja aikansa tunnetuimpia naisasialiikkeen
edustajia. Hän auttoi Mecheliniä kääntämällä tämän kirjoituksia suomeksi.
Muissa rooleissa vuorottelee Jari
Hämäläinen.
Näytelmää esitetään Keuda-talossa (älytön nimilyhenne Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymästä). Seuraavat ensi-illat ovat
Mika Waltarin Gabriel, tule takaisin! ja Heikki Lundin musiikkinäytelmä Suomenhevosen tarina.
kari.naskinen@gmail.com