Kuvassa on jäljitelmä sellaisesta heinäsuovasta, jossa Vladimir Iljitsh Lenin majaili parin viikon ajan
piileskelymatkoillaan sata vuotta sitten. Tämä tapahtui heinä-elokuun
vaihteessa 1917 ja paikka oli Siestarjoki aivan lähellä Venäjän ja Suomen
suuriruhtinaskunnan rajaa. Nyt Siestarjoella (ven. Sestroretsk) on yksi monista
Lenin-museoista: Lenin´s Shalash Museum; nimessä oleva shalash (шалаш) tarkoittaa
suojaa, kotaa.
Siestarjoki kuului Suomen suuriruhtinaskuntaan 1812-64, mutta Leninin siellä
ollessa se siis oli jo osa Venäjää. Tämä muutos oli tehty, kun isoa asetehdasta
ympäröinyt 14 neliökilometrin laajuinen alue oli liitetty Pietarin kuvernementtiin.
Lenin oli saanut turvapaikan Siestarjoen asetehtaan työläiseltä Nikolai Jemeljanovilta. Ensin Lenin
asui Jemeljanovin vajan vintillä, josta sitten siirtyi Roslivajärven
syrjäiselle niitylle tehtyyn heinämajaan. Samassa paikassa piilotteli toinen tärkeä
bolsevikki Grigori Zinovjev, josta
myöhemmin 1919 tuli Kommunistisen Internationaalin (Komintern) ensimmäinen
puheenjohtaja. Leninin kuoleman aikoihin Zinovjev muodosti vallankumouksen
johtotroikan yhdessä Josif Stalinin
ja Lev Kamenevin kanssa. Kamenevin
patsas on Lenin-museon pihassa Viipurissa.
Pelkästään heinäsuovassa Lenin ja Zinovjev eivät pysytelleet, vaan olivat
päivisin mukana heinätöissä. Seikkailu jatkui, kun Leninin piti päästä
matkustamaan Helsinkiin. Kun oltiin vain 35 kilometrin päässä Petrogradin
keskustasta, tilanne oli herkkä. Miten pääsisi tarkoin vartioituihin juniin?
Avuksi saatiin veturinkuljettaja Huugo
Jalava sekä bolsevikkitoverit Eino
Rahja ja Aleksanteri Schottmann.
Jalava oli veturinkuljettajana huvila-alueelle kulkevassa junassa numero 71,
joka lähti myöhään illalla Petrogradista Raivolaan. Rahja ja Schottmann menivät
ensimmäiseen vaunuun, mutta eivät vielä Pietarissa, vaan Udelnajan asemalta,
pistoolit taskuissaan. Lenin livahti nopeasti Jalavan kanssa sovitusti veturiin
asemalaiturin päässä.
Kaikki sujui suunnitellusti. Upseerikokelaat tarkastivat matkustajien paperit,
mutta ei veturimiehiltä. Varmuuden vuoksi Jalava kuitenkin irrotti veturin
vaunuista ja ajoi vesitornin luo täyttämään veturin vesisäiliötä. Vasta toisen
merkkisoiton jälkeen Jalava peruutti takaisin ja kiinnitti sen vaunuihin. Kello
oli kaksi puolenyön jälkeen.
Jalavan lisäksi veturissa oli jo normaali lämmittäjä, joka pani puita tenderiin
(polttoainevaunu). Lenin sanoi tälle, että polttele sinä piippuasi, niin hän
jatkaa tätä hommaa. Eikä yllätyksiä tapahtunut, vaan Lenin pääsi
veturinlämmittäjän ominaisuudessa Terijoelle, jossa hyppäsi pois veturista.
Seuraavan kerran Jalava tapasi Leninin samoissa merkeissä lokakuussa. Silloin
Lenin oli tulossa Rahjan kanssa Viipurista kohti Petrogradia, ja Raivolan
asemalla puolenyön aikaan Lenin nousi taas veturiin. Rahja meni
matkustajavaunuun. Udelnajan asemalla Lenin ja Rahja poistuivat ja kävelivät
loppumatkan Petrogradiin. Siellä he menivät Serdobolskaja ulitsa 1/92:een,
jossa asui Leninin vaimon Nadezhda
Krupskajan kanssa työskennellyt Margerita
Fofanova.
Vielä kerran Jalava kohtasi Leninin, kun bolsevikkipuolueen johtajia piti
kokoustaan Jalavan kotona Petrogradissa. Siitä ei sitten ollut enää monta
päivää lokakuun vallankumouksen alkuun. Huugo Jalava kuoli 1950 on haudattu
Petroskoin hautuumaalle.
kari.naskinen@gmail.com