Koulutus on paras tapa vähentää eriarvoisuutta

Hallitus on tehnyt isoja leikkauksia koulutusmäärärahoihin. Vaikka Juha Sipilän hallituksen ratkaisut eivät vielä näy OECD:n tilastoissa, pitäisi näihin kansainvälisiin vertailuihin kiinnittää huomiota, sillä tilanne Suomessa on jo pitemmän aikaa huonontunut. Kymmenen vuotta sitten 25-34-vuotiaista suomalaisista oli 41 prosenttia korkeakoulutettuja, mutta nyt enää 38 prosenttia. Keskitason yläpuolella ollaan edelleen, mutta suunta on joka tapauksessa aleneva. OECD-maissa korkeakoulutettujen osuus on kymmenessä vuodessa noussut 32:sta 43 prosenttiin.

Myös ammatillisen ja ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus on Suomessa pudonnut 52:sta 49 prosenttiin.

Suomi on saavuttanut Pisa-tutkimuksissakin (73 maata) hyviä tuloksia, mutta nämäkään asemat eivät säily, jos koulutuksesta säästetään.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Suomi 100 -seminaarissa ensi kuussa käsitellään nimenomaan koulutusta, joka on itsenäisen Suomen tärkein omaisuus – inhimillinen pääoma. Eikä kysymys ole vain vientiteollisuuden pärjäämisestä tai muusta kansantalouden kannalta isosta asiasta, vaan yhteiskunnan oikeanlaisesta kehittymisestä.

Ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty on pitkiin aikasarjoihin perustuvassa tutkimuksessaan voinut todeta, että ”koulutusinvestoinnit ovat paras tapa vähentää työelämän eriarvoisuutta, parantaa työvoiman keskimääräistä tuottavuutta ja edistää talouskasvua”. (Pääoma 2000-luvulla, Into 2016)

Tuloerojen kaventamisessa on koulutuksella ensiarvoinen merkitys. Piketty tulee kansainvälisissä vertailuissaan siihen tulokseen, että Skandinavian maiden muita pienemmät palkkatuloerot aiheutuvat pitkälti tasa-arvoisesta koulutusjärjestelmästä.

Eriarvoisuus on periytyvää, mutta hyvä koulutusjärjestelmä torjuu tätä perintöä, koska koulutus edistää sosiaalista liikkuvuutta. Tämä toimii parhaiten Pohjoismaissa, joissa lukioon ja yliopistoon pääsemistä eivät säätele vanhempien tulot.

Kun Sipilän hallitus keväällä 2015 alkoi kuvailla tulevaa toimintaansa, oli pääministerin käsissä jossakin lehtikuvassa A4-kokoinen mainoslappu koulutuslupauksesta. Siinä oli teksti ”koulutuksesta ei leikata”. Myöhemmin ohjelmansa esitellessään hallitus kuitenkin ilmoitti, että koulutukseen kohdistuvat leikkaukset tulevat olemaan 541 miljoonaa euroa.

Koulutuksen ja tuloerojen korrelaatio on selvä, mutta hallitukselle ei tuloerojen kasvu ole oleellinen asia, kuten viimeksi on päästy näkemään vuoden 2018 talousarvioesityksestä. Ajatus on ilmeisesti se, että tuloerot ovat hyvästä, sillä ne panevat köyhät ponnistelemaan enemmän päästäkseen seuraavalle oksalle.

kari.naskinen@gmail.com