Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirja 2016 käsittelee Salpausselkää, joka
syntyi jääkauden sulamisvaiheen tuloksena. Se on koko eteläistä Suomea idästä
länteen vinosti halkova soraharju, joka luonnonmuodostelemana on komeimmillaan
Lahden kohdalla. Kirjassa tosin sanotaan, että luonnontieteilijät määrittelevät
Salpausselän reunamuodostumaksi erotukseksi harjuista, jotka ovat geologisesti
eri asia. Reunamuodostumat kasautuivat mannerjään reunan eteen pääasiassa
jäätikön sulamisveden kuljettamasta hiekasta ja sorasta.
- Salpausselkä-nimi otettiin käyttöön 1850-luvulla kuvaamaan vedenjakajaverkostoa. Aiemmin maamme päävedenjakajista käytettiin Maanselkä-nimiä ja yksittäisillä jaksoilla oli omia nimiään, esimerkiksi lännessä Lohjanselkä, ja esimerkiksi Ruotsin kuninkaat Aadolf Fredrik ja Kustaa III ihailivat 1700-luvulla Uudenkylän harjun maisemia.
- Salpausselkä-nimen keksimisestä kuuluu kunnia Maanmittaushallituksen ylijohtajalle Claes Wilhelm Gyldénille, ja nimi yleistyi, kun Sakari Topelius otti sen käyttöön maantieteen luentojen käsikirjoitukseen 1854-58.
- Nimi Salpausselkä mainittiin ensimmäisen kerran lehdistössä 20.8.1872, jolloin Morgonbladet-lehden jutussa kuvailtiin Hollolan pitäjän maisemia.
- Salpausselän yksi hienoimpia kohtia on Lahden urheilukeskuksen alue, jossa on säilynyt näyttävää suppamaastoa ja muinaisrantoja.
- Asutushistoriaa Salpausselän lähialueilla nykyisessä Päijät-Hämeessä 1560-luvulla: Salpausselän pohjoispuolen suurimmat kylät olivat Lahti (26 taloa), Ahtiala (22), Koiskala (18) ja Immilä (14) sekä eteläpuolella Okeroinen (24), Uskila (17), Pyhäniemi (13) ja Kutajoki (11).
- Kansalaissodassa Salpausselän harjanteet tarjosivat molemmille puolille otolliset taistelumaastot. Vesijärven asemalle vievän radan länsipuolella oli neljä kukkulaa, joihin valkoisia auttamaan tulleet saksalaiset kaivautuivat; punakaartilaiset asettuivat asemiin parin sadan metrin päässä olleen tasaisen harjun lakialueen itäpäähän Hämeenlinnantien ja Vesijärven väliin. Näitä vanhoja taistelupaikkoja tuhottiin 2015-16, kun alueen latuverkostoa peruskorjattiin.
- Salpausselän kisojen esikuva olivat Holmenkollenin hiihto- ja mäkihyppykilpailut. Lahden Hiihtoseura perustettiin 3.4.1922. Kun Tahko Pihkala kolme viikkoa ennen LHS:n perustamista oli ehdottanut hiihtokisojen järjestämistä Lahdessa, kirjoitti Jaakko Tervo Lahti-lehdessä 25.3.1922: ”Seutu ja maasto ovat tarkoitukseen aivan erinomaisia. - - - neuvottelemaan asiasta ja sen jälkeen ryhtymään alustaviin toimenpiteisiin, jotta Suomen Holmenkollenin hiihto, Salpausselän hiihtona järjestettäisiin Lahden seudulla.”
- Lahden ensimmäisenä kaupunginarkkitehtina 1929-55 toiminut Kaarlo Könönen kuvaili Lahtea järveltä nähtynä: ”Jo laivan saapuessa Siikasalmeen ilmestyy näköpiiriin Salpausselän kaupunki. Se liittyy kauniisti ja rytmikkäästi kumpuilevaan maastoon. - - - Kaupunki näyttää sopeutuvan hyvin luontoon; ne täydentävät toisiaan.”
- Salpausselkä-nimeä ovat tietenkin käyttäneet myös yritykset ja yhdistykset: Matkustajakoti Salpausselkä, Salpausselän Auto, Salpausselän Huonekalutehdas, Salpausselän Liikenne, Salpausselän Metalli, Salpausselän Rakentajat, Salpausselän Soitin, Salpausselän säästöpankki, Salppuri Oy, Urheiluliike Salpausselkä jne.
- Yhdistyksiä: Salpausselän metsämiehet, Salpausselön tyttöjen kannatusyhdistys, Salpausselän naisvoimistelijat, Salpausselän automiehet, Salpausselän seminologit jne. Lahtelaiseen jääkiekkoiluunkin Salpausselkä-nimi liittyy. Kun patentti- ja rekisterihallitus ei 1992 hyväksynyt SM-liigajoukkue Reipas Lahden viralliseksi yhdistysnimeksi Reipas Lahti ry:tä, pantiin nimeksi Salpausselän jääkiekkoilijat ry. Tämä yhdistys lakkasi, kun liigakiekkoilu yhtiöitettiin Lahden Pelicans Oy:ksi.
- Toivo Kärki sävelsi laulun Salpausselän kaupunki, Aulis Turpeinen Salpausselkä-humpan ja Salpausselkä-jenkan sekä Ahti Sonninen Salpausselän masurkan. Alvar Aalto teki PYP:n uuteen konttoriin Helsinkiin Salpausselkä-reliefin.
- Kun 2014 oli vireillä kuntaliitoshanke Lahti + Hollola + Hämeenkoski + Kärkölä + Nastola + Iitti, oli esillä sellaistakin, että uuden suurkunnan nimeksi olisi tullut Salpausselkä.
- Salpausselän pohjavesi on iso asia. Lahden kaupungin vesiyhtiö mainostaa, että Lahdessa on maailman parasta vesijohtovettä. Totta ehkä, mutta pohjavesien pilaantuminen näkyy paikoittain johtuen kasvinsuojeluaineiden ja kemiallisten liuottimien käytöstä sekä energiantuotannon aiheuttamasta ”nuhraantumisesta”.
- Kun Lahden eteläinen ohitustie joidenkin vuosien kuluttua valmistuu, silloin ensimmäisen kerran vuoden 1300 jälkeen poistuu iso läpikulkuliikenne pitkin Salpausselkää ja Ylistä Viipurintietä kulkevalta reitiltä.
Tutkimusseuran vuosikirjan kirjoittajat: Eeva Aarrevaara, Heidi Andersson, Saara Hakaste, Marja Huovila, Maija-Riitta Kallio, Tapio Kananoja, Mari Lakka, Ville Marjomäki, Jari Nenonen, Keijo Nenonen, Riitta Niskanen, Matti Oijala, Kari Porra, Janne Ridanpää, Hannu Takala.
kari.naskinen@gmail.com
- Salpausselkä-nimi otettiin käyttöön 1850-luvulla kuvaamaan vedenjakajaverkostoa. Aiemmin maamme päävedenjakajista käytettiin Maanselkä-nimiä ja yksittäisillä jaksoilla oli omia nimiään, esimerkiksi lännessä Lohjanselkä, ja esimerkiksi Ruotsin kuninkaat Aadolf Fredrik ja Kustaa III ihailivat 1700-luvulla Uudenkylän harjun maisemia.
- Salpausselkä-nimen keksimisestä kuuluu kunnia Maanmittaushallituksen ylijohtajalle Claes Wilhelm Gyldénille, ja nimi yleistyi, kun Sakari Topelius otti sen käyttöön maantieteen luentojen käsikirjoitukseen 1854-58.
- Nimi Salpausselkä mainittiin ensimmäisen kerran lehdistössä 20.8.1872, jolloin Morgonbladet-lehden jutussa kuvailtiin Hollolan pitäjän maisemia.
- Salpausselän yksi hienoimpia kohtia on Lahden urheilukeskuksen alue, jossa on säilynyt näyttävää suppamaastoa ja muinaisrantoja.
- Asutushistoriaa Salpausselän lähialueilla nykyisessä Päijät-Hämeessä 1560-luvulla: Salpausselän pohjoispuolen suurimmat kylät olivat Lahti (26 taloa), Ahtiala (22), Koiskala (18) ja Immilä (14) sekä eteläpuolella Okeroinen (24), Uskila (17), Pyhäniemi (13) ja Kutajoki (11).
- Kansalaissodassa Salpausselän harjanteet tarjosivat molemmille puolille otolliset taistelumaastot. Vesijärven asemalle vievän radan länsipuolella oli neljä kukkulaa, joihin valkoisia auttamaan tulleet saksalaiset kaivautuivat; punakaartilaiset asettuivat asemiin parin sadan metrin päässä olleen tasaisen harjun lakialueen itäpäähän Hämeenlinnantien ja Vesijärven väliin. Näitä vanhoja taistelupaikkoja tuhottiin 2015-16, kun alueen latuverkostoa peruskorjattiin.
- Salpausselän kisojen esikuva olivat Holmenkollenin hiihto- ja mäkihyppykilpailut. Lahden Hiihtoseura perustettiin 3.4.1922. Kun Tahko Pihkala kolme viikkoa ennen LHS:n perustamista oli ehdottanut hiihtokisojen järjestämistä Lahdessa, kirjoitti Jaakko Tervo Lahti-lehdessä 25.3.1922: ”Seutu ja maasto ovat tarkoitukseen aivan erinomaisia. - - - neuvottelemaan asiasta ja sen jälkeen ryhtymään alustaviin toimenpiteisiin, jotta Suomen Holmenkollenin hiihto, Salpausselän hiihtona järjestettäisiin Lahden seudulla.”
- Lahden ensimmäisenä kaupunginarkkitehtina 1929-55 toiminut Kaarlo Könönen kuvaili Lahtea järveltä nähtynä: ”Jo laivan saapuessa Siikasalmeen ilmestyy näköpiiriin Salpausselän kaupunki. Se liittyy kauniisti ja rytmikkäästi kumpuilevaan maastoon. - - - Kaupunki näyttää sopeutuvan hyvin luontoon; ne täydentävät toisiaan.”
- Salpausselkä-nimeä ovat tietenkin käyttäneet myös yritykset ja yhdistykset: Matkustajakoti Salpausselkä, Salpausselän Auto, Salpausselän Huonekalutehdas, Salpausselän Liikenne, Salpausselän Metalli, Salpausselän Rakentajat, Salpausselän Soitin, Salpausselän säästöpankki, Salppuri Oy, Urheiluliike Salpausselkä jne.
- Yhdistyksiä: Salpausselän metsämiehet, Salpausselön tyttöjen kannatusyhdistys, Salpausselän naisvoimistelijat, Salpausselän automiehet, Salpausselän seminologit jne. Lahtelaiseen jääkiekkoiluunkin Salpausselkä-nimi liittyy. Kun patentti- ja rekisterihallitus ei 1992 hyväksynyt SM-liigajoukkue Reipas Lahden viralliseksi yhdistysnimeksi Reipas Lahti ry:tä, pantiin nimeksi Salpausselän jääkiekkoilijat ry. Tämä yhdistys lakkasi, kun liigakiekkoilu yhtiöitettiin Lahden Pelicans Oy:ksi.
- Toivo Kärki sävelsi laulun Salpausselän kaupunki, Aulis Turpeinen Salpausselkä-humpan ja Salpausselkä-jenkan sekä Ahti Sonninen Salpausselän masurkan. Alvar Aalto teki PYP:n uuteen konttoriin Helsinkiin Salpausselkä-reliefin.
- Kun 2014 oli vireillä kuntaliitoshanke Lahti + Hollola + Hämeenkoski + Kärkölä + Nastola + Iitti, oli esillä sellaistakin, että uuden suurkunnan nimeksi olisi tullut Salpausselkä.
- Salpausselän pohjavesi on iso asia. Lahden kaupungin vesiyhtiö mainostaa, että Lahdessa on maailman parasta vesijohtovettä. Totta ehkä, mutta pohjavesien pilaantuminen näkyy paikoittain johtuen kasvinsuojeluaineiden ja kemiallisten liuottimien käytöstä sekä energiantuotannon aiheuttamasta ”nuhraantumisesta”.
- Kun Lahden eteläinen ohitustie joidenkin vuosien kuluttua valmistuu, silloin ensimmäisen kerran vuoden 1300 jälkeen poistuu iso läpikulkuliikenne pitkin Salpausselkää ja Ylistä Viipurintietä kulkevalta reitiltä.
Tutkimusseuran vuosikirjan kirjoittajat: Eeva Aarrevaara, Heidi Andersson, Saara Hakaste, Marja Huovila, Maija-Riitta Kallio, Tapio Kananoja, Mari Lakka, Ville Marjomäki, Jari Nenonen, Keijo Nenonen, Riitta Niskanen, Matti Oijala, Kari Porra, Janne Ridanpää, Hannu Takala.
kari.naskinen@gmail.com
