maanantai 2. toukokuuta 2016

Rakenteellista korruptiota Lahdessa?



Lahden kaupungin tarkastuslautakunta on julkaissut kaupungin viime vuoden toimintaa käsittelevän arviointikertomuksensa. Yksi kovaa kritiikkiä saava asia on vanhan konserttitalon remontti, joka ei ole toteutunut kunnolla. Sitäkin lautakunta ihmettelee, miksi kaupunki maksaa Lahden konservatorion tiloista täyttä pääomavuokraa, vaikka tilat eivät ole asianmukaisessa kunnossa. Joitakin korjaustöitä ei ole pyynnöistä huolimatta edes aloitettu.

Kaupunginhallitus päätti 2013 konserttitalon tilojen vuokraamisesta Lahden konservatorio oy:n käyttöön. Järjestelyssä taloa hallinnoiva Musiikkiopiston omakotisäätiö myi kiinteistön Kokoomusta hyvin lähellä olevan Pasi Tinnilän kiinteistösijoitusyhtiölle ja ehtona oli, että tulevassa kiinteistön saneerauksessa konservatorion toiminta jää pitkäaikaisesti konserttitaloon. Kiinteistön ostajan tarkoituksena oli toteuttaa perusparannushanke siten, että rakennukseen tulee lisäksi uudisrakennuksena torniosa ja siihen asuinhuoneistoja.

Konservatorio muutti saneerattuihin tiloihin joulukuussa 2015. Rakennustöiden katselmuksessa löytyi huomattava määrä korjausta ja viimeistelyä vaativia kohtia. Rakennuttajalle reklamoitiin 187 puutteesta useita kertoja, mutta ne ovat edelleen pääosin korjaamatta. Myös konservatorio on esittänyt 53 kohdan listan puutteista. Suurimmat puutteet liittyvät akustiikkaan, äänieristykseen ja ovien toimintaa. Opetusluokkiin asennettiin tammi-helmikuun 2016 aikana akustolevyjä, joiden ansiosta akustiikkaan liittyvät ongelmat on saatu pääosiltaan poistettua.

Kymmenen luokkahuoneen välinen äänieristys on edelleen puutteellinen; toisista luokista tulevat äänet häiritsevät merkittävästi opetusta.

Ison konserttisalin käyttö ei ole kaikilta osin mahdollista. Salin istuimia ei ole vaihdettu, eikä niitä ollut suojattu rakennustöiden aikaisessa varastoinnissa, mistä johtuen istuimet ovat epäsiistissä kunnossa. Ennen remonttia epäkuntoon menneen esiripun mekanismi on edelleen korjaamatta ja itse esirippu on rakennuspölyn likaama.

Konserttitalon lukuisista korjaamattomista puutteista huolimatta on kaupunki kuitenkin maksanut joulukuusta 2015 lähtien 45 000 euron kuukausivuokraa perustetulle Kiinteistö oy Lahden konserttitalolle. Helmikuun maksu on pidätetty toistaiseksi rakennuksessa havaittuja puutteita vastaan.

Kun asemapäällikön talo myytiin, sen yhteydessä kaupunki edellyttänyt ostajilta selvityksiä taloudellisista resursseista korjaustöiden suorittamiseksi. Konserttitalon osalta näin ei ole menetelty, vaikka riskit ovat olleet kymmenkertaisia asemapäällikön taloon verrattuna.

Konservatorion käyttöön on vuokrattu konserttitalosta osa ja se on siis keskeneräinen. Rakennuksen asunto-osa on huomattavissa määrin keskeneräinen. Konserttitalon ja asemapäällikön talon osalta kaupungin vaatimukset taloudellisista resursseista poikkeavat merkittävästi. Pahimmassa tapauksessa kyseessä voi olla esimerkki rakenteellisesta korruptiosta etenkin, kun teknisen viraston toimitalo myytiin samalle toimijalle.

TARKASTUSLAUTAKUNTA toimii kaupunginvaltuuston alaisuudessa. Sen tärkein tehtävä on valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen arviointi. Kaupungin ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat tarkastuslautakunnan lisäksi tarkastustoimisto ja tilintarkastaja.Tarkastuslauta arvioi vuosittain myös kaupungin strategian ja edellisen kertomuksen pohjalta tehdyt kehittämistoimenpiteet. Arviointikertomuksen laadinnan pohjana ovat tarkastuslautakunnan suorittamat tarkastuskäynnit, joiden valmistelusta huolehtii tarkastuslautakunnan alaisuudessa toimiva tarkastustoimisto.

Arviointikertomuksessa tarkastelluista tavoitteista tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan toteutuivat viime vuonna mm. yhteispalvelupisteen ja tehostetun kotikuntoutuksen toiminnan käynnistyminen sekä sivistystoimialan avustuskäytäntöjen yhtenäistäminen. Toteuttamatta sen sijaan jäi mm. matkakeskuksen valmistuminen aikataulussa.

Tarkastuslautakunnan toiminta perustuu kuntalakiin ja Lahden kaupungin ulkoisen tarkastuksen sääntöön. Vuosittaisessa arviointikertomuksessa esitetään lautakunnan arvio edellisvuoden taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Arviointityön systematisoimiseksi laaditaan vaalikauden kattava arviointisuunnitelma, jota täsmennetään tarvittaessa vuosittain.
Tarkastuslautakunta antaa vuosittain arviointikertomuksen, jossa arvioidaan valtuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden toteutumista sekä hallinnon toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Arviointikertomus on yksi "työkalu" kaupungin toimintoja kehitettäessä. Arviointikertomus julkaistaan vuosittain huhti-toukokuussa.

Kaupunginvaltuusto edellyttää vuosittain, että arviointikertomuksessa esitettyyn pyydetään asianomaisilta tahoilta näkemyksiä siitä, miten mahdollisiin epäkohtiin pyritään jatkossa puuttumaan. Nämä vastineet käsitellään valtuustossa syksyisin.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja oli viime vuonna Erkki Nieminen (SDP) ja varapuheenjohtaja Francis McCarron (Kok), tänä vuonna miehet vaihtoivat paikkaa. Lautakunnan muut jäsenet ovat Inga-Maija Hyppölä (SDP), Ulla Vaara (SDP), Martti K. Lehto (Kok), Terttu Pohjolainen (Kok), Maarit Luukka (Kesk), Paavo Rautkoski (Ps), Timo Räihä (Krist) ja Onerva Vartiainen (Vihr).


kari.naskinen@gmail.com