Kannatti käydä, sillä Valamon aluetta on viime vuosina kunnostettu merkittävästi. Esimerkiksi pääluostarin iso kirkko on pääosin jo niin komeassa kunnossa, että häikäisee. Vanhojen ikonien hienot rekonstruoinnit ja taidokkaat kultaukset tekevät varsinkin kirkon yläsalista upean – erikoinen kirkko sikälikin, että sen kirkkosalit ovat siis kahdessa kerroksessa.
Kuten tunnettua, Valamo kuului aikoinaan Suomeen, mutta talvisodan loppuvaiheen isojen ilmapommitusten takia luostarin väki joutui lähtemään evakkoon Suomeen helmikuussa 1940. He perustivat Heinävedelle Uuden Valamon luostarin, joka toimii edelleen.
Neuvostoliittoon kuuluessaan Valamon saarten tyhjiin rakennuksiin sijoitettiin pursimiesten ja jungmannien koulu sekä myöhemmin invalidikoti. Vasta 1989 munkkielämä palasi uudelleen Valamoon, joka siihen mennessä oli kärsinyt pahoja vaurioita. Pääkirkon alakerta toimi perunakellarina, ja kaikki seinämaalaukset oli peitetty maalilla. Neuvostoliiton muuttuessa Venäjäksi tilanne alkoi taas parantua. Vuonna 1991 Vapahtajan Kirkastuksen Valamon luostarille myönnettiin stauropigialinen asema, mikä tarkoittaa, että luostari on Moskovan ja koko Venäjän patriarkan suorassa alaisuudessa.
VENÄJÄN FEDERAATIO
PANOSTANUT
Venäjän valtiokin on tullut apuun. Kulttuuri- ja luonnonmuistomerkkien sekä -paikkojen kunnostamiseen on annettu 40 miljoonaa ruplaa, luostarin rakennuskohteiden saneerauksiin 23 miljoonaa, koulun, lastentarhan, terveyskeskuksen ja kulttuuritalon salin kunnostamiseen 23 miljoonaa sekä dieselvoimalan rakentamiseen 45 miljoonaa. Lisäksi Venäjän suurimpiin yrityksiin kuuluva energiayhtiö RAO UES Rossii on antanut 50 miljoonaa. Nämä tekevät yhteensä noin 180 miljoonaa ruplaa, mikä valuuttakurssin nykytilanteen mukaan on noin 4 miljoonaa euroa.
Presidentti Vladimir Putinilla on myös Valamon saaristossa edustushuvila.
Valamon saaristo käsittää lähes 50 saarta, yhteispinta-ala 36 neliökilometriä. Ortodoksisinen luostari sinne perustettiin entisen pakanallisen uhripaikan tilalle, mutta perustamisajankohtaa ei varmuudella tiedetä. Luostarin varhainen historia onkin monilta osin vain perimätiedon varassa. Valamon perustajana pidetään kreikkalaissyntyistä munkki Sergeitä. Hänellä oli seuralaisenaan karjalaissyntyinen munkki Herman. Valamo syntyi pienenä erakkoluostarina, mutta nousi nopeasti Karjalan hengelliseksi keskukseksi.
Venäjän ja Ruotsin rajalla sijaitseva luostari oli usein hyökkäysten ja hävityksen kohteena. Munkit eivät kuitenkaan tarttuneet aseisiin ja tuomitsivat näin itsensä karkotetuiksi tai marttyyrikuolemaan. Vuonna 1611 käydyssä sodassa luostari tuhoutui ja Valamon saaristo siirtyi yli sadaksi vuodeksi Ruotsin valtakunnan haltuun. Suuren Pohjan sodan lopulla luostarin elämä elpyi ja saavutti kukoistuksensa 1800-luvun lopulla. Tältä ajalta on peräisin suurin osa näihin päiviin asti säilyneistä muistomerkeistä. Ikumeni Damaskinin johdolla ja munkkiveljestön uutteruudella perustettiin skiittoja (erakkoluostareita), rakennettiin kirkkoja ja rukoushuoneita, raivattiin teitä ja pystytettiin kumarrusristejä. Noihin aikoihin Valamossa toimi lähes 30 tuotantolaitosta; kynttilätehdas, nahkatehdas, tiilitehdas, valmistettiin saviastioita ja poltettiin tervaa. Luostarilla oli hevostallit ja navetta. Harjoitettiin maataloutta ja kalastusta, joten munkkiveljeskunnalle tuotettiin kaikki välttämättömät peruselintarvikkeet. Luostarissa toimi suuri kirjasto, ikonimaalausateljee, taidekoulu ja valokuvaamo.
Nykyisin luostari saa tuloja myös kasvavasta turismista. Luostari omistaa myös seitsemän matkustaja- ja neljä rahtilaivaa. On myös maitotila, leipomo ja autovarikko. Kirjolohen kasvattamo tuottaa kalaa yli sata tonnia vuodessa. Mitään suurta matkamuistokauppakeskusta Valamossa ei ole, mutta aivan riittävästi ostettavaa turisti joka tapauksessa löytää.
Nykyisin luostarin veljeskuntaan kuuluu yli 200 henkilöä. Päämiehenä toimii patriarkan asettama igumeni, Troitskin piispa Pankrati. Valamoon saapuvien pyhiinvaeltajien määrä kasvaa koko ajan. Juhlallisimmillaan luostari on Sergein ja Hermannin muistojuhlien (11.7 ja 24.9.), Kristuksen kirkastumisen juhlan (19.8) aikoina sekä Pyhimmän Patriarkan vierailun yhteydessä.
kari.naskinen@gmail.com
