maanantai 2. joulukuuta 2013

Tie on kaita ja kapea, mutta se on kuljettava


Otsikko taitaa olla vähän raamatullinen, mutta tästä on nyt kysymys, kun Suomen rakenneuudistusta aletaan toteuttaa. Sanonta on kauppat. maist. Olavi Ala-Nissilän, joka tänään luennoi Lahdessa Euroopan finanssi- ja velkakriisistä sekä siitä irti pääsemisen keinoista. Hänen mukaansa myös kriisi on enemmän rakenteellinen kuin suhdanneluonteinen kriisi.

”Akuutti kriisi on joka tapauksessa ensin voitettava, ja sen jälkeen on pyrittävä toimimaan niin, että julkistaloudet saneerataan ja kilpailukyky saatetaan kuntoon”, sanoi Ala-Nissilä, joka toimi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä 2006-12. Tilintarkastustuomioistuin on EU:n virallinen toimielin, joka vastaa EU:n budjetin ulkoisesta valvonnasta.


Ala-Nissilän luennon varsinainen aihe oli: "Vuosien 2008-09 finanssikriisi - virtuaalitalouden ja johdannaisten kepponen?" Kriisin perussyy oli hänen näkemyksensä mukaan varsin yksinkertainen: liikaa velkaa. Läntisen maailman talous oli vuoteen 2007 asti perustunut velan varassa toimimiseen ja elämiseen, kunnes kupla puhkesi.

”Markkinakuri oli heikko ja valvonta olematonta. Näin varsinkin Yhdysvalloissa, jossa pankkitoiminta oli vapautettu kaikesta sääntelystä. Seurauksena oli, että peliin tuli monimutkaisia, uudenlaisia rahoitusinstrumentteja, ja finanssikapitalismi paisui. Syntyivät kiinteistö-, asunto- ja osakekuplat – näin myös monissa euromaissa – ja sitten oli edessä katastrofi.”

”Pankkitoiminta oli vastuutonta ja valvomatonta. Ihmisille annettiin esimerkiksi asunnon ostamista varten lainaa jopa 110 prosenttia, mikä periaatteessa kattoi myös lainan korot. Kun sitten kävi miten kävi, asuntojen arvot romahtivat ja mahdottomiin ongelmiin joutuivat sekä lainan antajat että ottajat.”

”Huolestuttavaa vain on, että Suomessakin ainakin pääkaupunkiseuduilla on asuntomarkkinoilla nähtävissä taas jonkinlaista kuplaa”, sanoi Ala-Nissilä. Kaidalta tieltä ollaan lipsumassa.

OTETAAN OPPIA KANADASTA

Hyvänä esimerkkimaana Ala-Nissilä mainitsi Kanadan, johon on tutustunut tarkemmin osittain sen takia, että hänen sisarensa asuu siellä. Kanada on ainoa länsimaa, joka ei koskaan ole joutunut antamaan senttiäkään pankkitukea. Tästä huolimatta
talouslehti Bloombergin mukaan maailman 20 parhaan pankin joukossa on viisi kanadalaista pankkia.


Yksi selitys tälle on pankkitoiminnan sääntely. Kanadan viranomaiset eivät ole tyytyneet minimivaatimuksiin. Pankeissa on oltava huomattavan paljon enemmän ns. ydinpääomaa (core capital) eli lähinnä osakepääomaa ja jakamattomia voittovaroja suhteessa omaisuuteen. Tästä ydinpääomasta 75 prosenttia tulee olla tavallisia osakkeita, jotka nauttivat etuoikeuksia muun ohessa osingoissa ja mahdollisessa konkurssissa verrattuna tavallisiin osakkeisiin. Lisäksi pankkien kokonaisvelkaantuminen mitattuna velan suhteella pääomaan on pidetty aisoissa (20 : 1). Aloittaville pankeille kokonaisvelkaantumisvaatimus on vielä tiukempi.


Kanadan keskuspankki vastaa koko järjestelmän vakaudesta ja finanssivalvontavirasto yksittäisten rahalaitosten vakaudesta. Valtiovarainministeriön roolina on säädellä omistajuusasioita ja rahoitustuotteiden suunnittelua.


Valtiovarainministeriö ja keskuspankki ovat yhteen ääneen varoitelleet jo seuraavasta orastavasta kuplasta: kulutusluottojen voimakkaasta kasvusta. Finanssikriisin takia Kanadassa ollaan myös uudistamassa luottoja koskevaa lainsäädäntöä. Tavoitteena on rajoittaa käytäntöjä, jotka eivät ole suotuisia kuluttajille ja edistävät vastuullista luotonantoa.


Kanadalaiset pankit eivät ole hurahtaneet ylisuureen, lyhytnäköiseen ja yltiöpäiseen riskinottoon.  Kyse on toimintakulttuurista. Kanadalaiset ovat enemmän perinteisiä kuin yhdysvaltalaiset. Heitä eivät innosta liika jet set -elämä, velaksi rakennettu iso talo eikä kolme autoa pihalla. Vähän yleistäen voisi sanoa että he viljelevät kohtuutta, eivät ahneutta.

- - - - -

Olavi Ala-Nissilältä on tänä vuonna ilmestynyt kirja Musta aukko - Teesejä Brysselin ja Wall Streetin seinille. Hänen itsensä lisäksi kirjoittajia ovat mm. Esko Aho, Markku Hirvonen, Erkki Liikanen, Tuomas Pöysti, Olli Rehn, Jukka Vesala ja Jukka Wuolijoki. He esittävät näkökulmia euroalueen pitkittyneeseen talous- ja finanssikriisiin. Selviytymiskeinoja kriisiin haetaan paremmasta hallinnosta – kritiikkiä saavat osakseen niin harmaa talous ja korruptio kuin finanssisektorin toimintakin.

kari.naskinen@gmail.com