Lahden ooppera on ainoana suomalaisena kutsuttu esiintymään Savonlinnan
oopperajuhlille, vieläpä kahteen kertaan, 1971 Giuseppe Verdin Naamiohuvit
ja 1976 Leevi Madetojan Pohjalaisia. Kansallisoopperassa lahtelaiset
vierailivat niin ikään kaksi kertaa, 1969 Verdin La
Traviata ja 1971 Naamiohuvit.
Nykyisin selvä ykkönen ”maakuntaoopperoiden” joukossa on kuitenkin Tampereen
ooppera, joka Tampere-talon resursseilla pystyy vuosittain tuottamaan erittäin
korkeatasoisia esityksiä.
Lahden ooppera ry. järjestää lauantaina 11.5.2013 vanhassa konserttitalossa 50-vuotisjuhlagaalan, jossa solisteina kuullaan Lahden oopperan entisiä ja nykyisiä laulajia, mm. Heikki Aalto, Ritva Auvinen, Jorma Hynninen, Raimo Laukka, Pertti Lehtinen, Lilli Paasikivi, Sirkka Parviainen, Mika Pohjonen, Elina Risku, Risto Saarman.
Jo ennen oopperayhdistystäkin oli Lahdessa ollut omaa oopperatoimintaa, kun Viipurin musiikkiopisto (nyk. Lahden konservatorio) oli yhteistyössä Lahden kaupunginorkesterin kanssa valmistanut oopperaesityksiä. Vuonna 1962 opiston oopperaluokan laulajat perustivat Lahden ooppera ry:n, ja ensimmäinen oopperaensi-iltansa sillä oli marraskuussa 1963, Verdin Rigoletto.
Aikoinaan Lahden oopperatoiminnalle oli suureksi eduksi Helsingin läheisyys. Lahteen oli helppo saada vierailijoita Helsingistä, ja esimerkiksi Rigolettossa 1963 lauloivat vierailevina solisteina aikansa huippunimet Pekka Nuotio, Laura Salminen ja Usko Viitanen. Kapellimestarina toimi Onni Kelo ja oopperayhdistyksen omia solisteja olivat mm. Aake Anttila, Anna-Liisa Jussila, Kalevi Koskinen, Jussi Lehmusmäki, Matti Norjava, Tapani Valtasaari ja Esa Vesikko. Toimittaja Sirkka Henttonen kirjoitti yhdistyksen 30-vuotishistoriakirjassa, että ”hovirouvina olivat Lahden kauniit ja rohkeat eli kaupungin rouvat Anna-Maija Heikinheimo, Tuija Tukiainen-Klövenbog, Leena Tuominen, Lea Mäkelä ja Sirkka Lankinen”.
Nykytilanteesta en aivan tarkkaan tiedä, mutta 2007 tehty sopimus Lahden kaupunginteatterin ja kaupunginorkesterin kanssa on voimassa, joten odotellaan seuraavaa ensi-iltaa; edellinen oli Verdin Trubaduuri viime vuonna. Yhdistyksen puheenjohtaja Outi Leppänen joka tapauksessa lupaa yhdistyksen nettisivulla jatkoa, sillä ”Lahden ooppera pyrkii uusin voimin yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa tarjoamaan tulevinakin vuosina antoisia oopperakokemuksia niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla”.
Toivotaan parasta, sillä ooppera on hieno taidelaji. Kuten George Bernard Shaw kirjoitti: ”Vaikka ooppera on vähemmän uskottava kuin puhenäytelmä, mikä on loogisesti todistettavissa, niin musiikillisen ilmeikkyyden ylivoimainen intensiteetti tekee oopperasta paljon todellisemman kuin näytelmä on.”
Eikä siitä pääse mihinkään, että yksi kaikkien aikojen parhaita taideteoksia on Richard Wagnerin neliosainen ooppera Nibelungin sormus. Se kuitenkin on niin iso juttu, että Lahden oopperan voimavarat eivät sen esittämistä mahdollista. Täsmennän: on se paras!
Tämän jutun kuva on Verdin Otellosta, joka esitettiin juuri valmistuneessa uudessa kaupunginteatterissa 1983. Päärooleissa lauloivat Kalevi Koskinen ja Ritva Auvinen (kuvassa etualalla). Koskinen oli mukana myös 1971, kun Naamiohuvit esitettiin Kansallisoopperassa. Esityksen lehtiarvostelussa Seppo Nummi kirjoitti maakuntaoopperoiden tilanteesta: ”Jos haluaa panna oopperat paremmuusjärjestykseen, ei voittajasta ole epäselvyyttä: se on Lahti.”
Näitä vanhoja lehtileikkeitä ja muita tietoja Lahden oopperaa koskevista arvosteluista on tietenkin vaikka millä mitalla. Panen tähän vielä yhden, mikä koski Lepakko-operettia (1991): Helsingin Sanomien Hannu-Ilari Lampila kirjoitti, että esitys ”kuvasti myös Lahtea. - - - Lepakko sopii hyvin vauraan Lahden symboliksi”. Mistähän Lampila oli saanut tiedon Lahden vauraudesta?
Lahden ooppera ry. järjestää lauantaina 11.5.2013 vanhassa konserttitalossa 50-vuotisjuhlagaalan, jossa solisteina kuullaan Lahden oopperan entisiä ja nykyisiä laulajia, mm. Heikki Aalto, Ritva Auvinen, Jorma Hynninen, Raimo Laukka, Pertti Lehtinen, Lilli Paasikivi, Sirkka Parviainen, Mika Pohjonen, Elina Risku, Risto Saarman.
Jo ennen oopperayhdistystäkin oli Lahdessa ollut omaa oopperatoimintaa, kun Viipurin musiikkiopisto (nyk. Lahden konservatorio) oli yhteistyössä Lahden kaupunginorkesterin kanssa valmistanut oopperaesityksiä. Vuonna 1962 opiston oopperaluokan laulajat perustivat Lahden ooppera ry:n, ja ensimmäinen oopperaensi-iltansa sillä oli marraskuussa 1963, Verdin Rigoletto.
Aikoinaan Lahden oopperatoiminnalle oli suureksi eduksi Helsingin läheisyys. Lahteen oli helppo saada vierailijoita Helsingistä, ja esimerkiksi Rigolettossa 1963 lauloivat vierailevina solisteina aikansa huippunimet Pekka Nuotio, Laura Salminen ja Usko Viitanen. Kapellimestarina toimi Onni Kelo ja oopperayhdistyksen omia solisteja olivat mm. Aake Anttila, Anna-Liisa Jussila, Kalevi Koskinen, Jussi Lehmusmäki, Matti Norjava, Tapani Valtasaari ja Esa Vesikko. Toimittaja Sirkka Henttonen kirjoitti yhdistyksen 30-vuotishistoriakirjassa, että ”hovirouvina olivat Lahden kauniit ja rohkeat eli kaupungin rouvat Anna-Maija Heikinheimo, Tuija Tukiainen-Klövenbog, Leena Tuominen, Lea Mäkelä ja Sirkka Lankinen”.
Nykytilanteesta en aivan tarkkaan tiedä, mutta 2007 tehty sopimus Lahden kaupunginteatterin ja kaupunginorkesterin kanssa on voimassa, joten odotellaan seuraavaa ensi-iltaa; edellinen oli Verdin Trubaduuri viime vuonna. Yhdistyksen puheenjohtaja Outi Leppänen joka tapauksessa lupaa yhdistyksen nettisivulla jatkoa, sillä ”Lahden ooppera pyrkii uusin voimin yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa tarjoamaan tulevinakin vuosina antoisia oopperakokemuksia niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla”.
Toivotaan parasta, sillä ooppera on hieno taidelaji. Kuten George Bernard Shaw kirjoitti: ”Vaikka ooppera on vähemmän uskottava kuin puhenäytelmä, mikä on loogisesti todistettavissa, niin musiikillisen ilmeikkyyden ylivoimainen intensiteetti tekee oopperasta paljon todellisemman kuin näytelmä on.”
Eikä siitä pääse mihinkään, että yksi kaikkien aikojen parhaita taideteoksia on Richard Wagnerin neliosainen ooppera Nibelungin sormus. Se kuitenkin on niin iso juttu, että Lahden oopperan voimavarat eivät sen esittämistä mahdollista. Täsmennän: on se paras!
Tämän jutun kuva on Verdin Otellosta, joka esitettiin juuri valmistuneessa uudessa kaupunginteatterissa 1983. Päärooleissa lauloivat Kalevi Koskinen ja Ritva Auvinen (kuvassa etualalla). Koskinen oli mukana myös 1971, kun Naamiohuvit esitettiin Kansallisoopperassa. Esityksen lehtiarvostelussa Seppo Nummi kirjoitti maakuntaoopperoiden tilanteesta: ”Jos haluaa panna oopperat paremmuusjärjestykseen, ei voittajasta ole epäselvyyttä: se on Lahti.”
Näitä vanhoja lehtileikkeitä ja muita tietoja Lahden oopperaa koskevista arvosteluista on tietenkin vaikka millä mitalla. Panen tähän vielä yhden, mikä koski Lepakko-operettia (1991): Helsingin Sanomien Hannu-Ilari Lampila kirjoitti, että esitys ”kuvasti myös Lahtea. - - - Lepakko sopii hyvin vauraan Lahden symboliksi”. Mistähän Lampila oli saanut tiedon Lahden vauraudesta?
kari.naskinen@gmail.com
