maanantai 21. tammikuuta 2013

Kunnat ovat valtion alihankkijoita



Helsingin Sanomien Muut lehdet -palstalta osui silmiin Kalevan pääkirjoituksessa ollut maininta, että valtiovalta on kasannut kuntien hoidettaviksi ainakin 535 lakisääteistä tehtävää. Uusia velvoitteita tulee jatkuvasti, mutta valtionavustuksia niiden hoitamiseksi ei.

Helsingin kaupungin tietokeskuksen lahtelainen erikoistutkija Heikki Helin kirjoittaa, että kuntien lainamäärä on kasvanut vuosittain 2000-luvulla, ja tämä kehitys johtuu nimenomaan valtion toimenpiteistä, joilla on leikattu kuntien tulopohjaa ja lisätty tehtäviä. (Kunnat velkakierteessä; tutkimuskatsaus 2012:7)

Helin toteaa Jyrki Kataisen hallituksen leikanneen ja leikkaa edelleen kuntien valtionosuuksia niin, että vuoteen 2015 mennessä lakisääteisten palvelujen järjestämiseen tarkoitettua valtionosuutta on vähennetty yhteensä 1,1 miljardia euroa. – ”Ei ole vaikea ennustaa, että kuntien velkaantuminen jatkuu. Kunnallistalous tulee kiristymään.”

Tilanne kunnissa on vaikea. Helinin tarkastelemissa 11 suurimmassa kaupungissa vuosikate ei riitä investointien (omahankintamenon) kattamiseen. Niinpä kaupungit joutuvat ottamaan lisää velkaa. Esimerkiksi Lahden kaupungin talouteen Kataisen hallituksen leikkaukset tekevät 22 miljoonan euron loven. Se vastaa noin 1,5 veroprosentin tuottoa.

Onkohan se perustuslaki vai mikä, missä sanotaan, että
kunnilla on itsehallinto. Ei pidä paikkaansa, sillä valtio vaikuttaa hyvin ratkaisevasti kuntien verotuloihin ja valtionosuuksiin. Valtio myös päättää, mitä palveluja ja millä tavoin kuntien on tarjottava.

Jotkut sanovat, että kuntien pitäisi toimia kuten yritykset. Helin sanoo, että niin toimivatkin: ”Kuntien asema muistuttaa suurfirman alihankkijan asemaa.”

(Tämä juttu on aiemmin julkaistu Hämeen Kaiku -verkkolehdessä, www.hameenkaiku.fi)

kari.naskinen@gmail.com