Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on verrannut Kreikalta saatavia vakuuksia palovakuutukseen. Tulipalovertauksia voidaan käyttää muutenkin, sillä oppositio ja porvarilehdistö ovat selvästi sitä mieltä, että asialla ovat olleet väärän puolueen ihmiset, siis "väärin sammutettu". Koska vakuudet neuvotteli Suomelle SDP:n puheenjohtaja, on kysymyksessä "vakuussotku" ja "vakuusseikkailu". Tilanne olisi näyttänyt toisenlaiselta, jos saman asian olisi hoitanut Jyrki Katainen (Kok). Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtaja Sixten Korkman toki onnitteli Jutta Urpilaista erinomaisesta työstä.Koko vakuusprosessissa on kysymys siitä, että Suomen vastuita euromaiden tukipaketeissa rajataan kansalaisten eduskuntavaaleissa edellyttämällä tavalla. Suomen linja muuttui vaaleissa, ja jatkossa Suomi osallistuu euromaiden tukemiseen vain siinä tapauksessa, että Suomi saa osuudelleen vakuudet.
Nyt Kreikan valtio lainaa kreikkalaisille pankeille joukkovelkakirjoja, jotka vaihdetaan Kreikan keskuspankissa vakuuksina oleviin Kreikan joukkovelkakirjoihin. Toimenpide ei rasita kreikkalaisten pankkien tasetta. Pankit antavat nämä joukkovelkakirjat investointipankille, joka myy ne vaiheittain samassa tahdissa kuin Kreikalle maksetaan uuden lainapaketin mukaista lainaa. Investointipankki tallettaa saatavat myyntitulot tilille, josta ne sijoitetaan turvallisiin kolmen A:n joukkovelkakirjoihin.
Suomi ei kanna riskiä Kreikan joukkovelkakirjoista, vaan niitä myydään niin paljon kuin on tarpeen vakuuspääoman kattamiseksi. Vakuuden kokonaismäärä on noin 880 miljoonaa euroa, noin 40 % Suomen osuudesta Kreikan tulevasta lainapaketista.
Suomi saa vakuuden itselleen vain siinä tapauksessa, että Kreikka ei hoida velvoitteittaan ERVV:lle ja jättää siis lainansa maksamassa.
Rahanarvon muutokseen liittyvää kehitystä torjutaan sillä, että vakuus kasvaa koko ajan korkoa. Varovasti on arvioitu, että kokonaisuudessaan vakuus olisi Suomen oletetun laskennallisen lainaosuuden tasolla 2,2 miljardissa eurossa 30 vuoden kuluttua. Tämä aika vastaa Kreikalle myönnettävien lainojen pituutta.
Uudessa paketissa Kreikka on vapautettu ensimmäisen 10 vuoden ajan sekä
lainanlyhennyksistä että korkomenoista, joten Suomen vakuiden laukeamisen todennäköisyys ennen 2020-luvun alkua on epätodennäköistä.
OSA KOKOOMUKSEN JA
SDP:n SOPIMUSTA
Vakuudet ovat osa Kokoomuksen ja SDP:n ja sopimusta, jossa pankkien ja sijoittajien vastuuta kasvatettiin ja veronmaksajien riskejä rajattiin. Tästä tuli myös osa hallituksen linjaa, jonka eduskunta hallitusohjelmassa hyväksyi.
Jo SDP:n ja Kokoomuksen linjauksen jälkeen Suomi tunnusteli yhdessä Kreikan kanssa erilaisia vaihtoehtoja vakuuden saamiseksi. Kreikan kanta oli pitkälle kesään ehdottoman kielteinen vakuuksille. Ensimmäiset edistysaskeleet saavutettiin heinäkuussa euroryhmän kokouksessa, jonka loppupäätelmissä vakuudet mainittiin. Ne kirjattiin myös heinäkuun lopussa huippukokouksen
päätöksiin, jolloin niistä tuli samalla tavalla jäsenmaita velvoittava tekijä kuin muista huippukokouksen päätöksistä.
SUOMELLE EI
AIHEUDU KUSTANNUKSIA
Vakuuksien saamiseen liitetyt ehdot on valmistelu niin, ettei Suomelle koidu vakuuksista
kustannuksia. Osana ehtoja Suomi kuitenkin luopuu väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n mahdollisista voitoista, joita maksettaisiin ERVV:n toiminnan päätyttyä. ERVV:stä ei kuitenkaan ole odotettavissa voittoja, joten käytännössä Suomi ei luovu mistään.
Toinen ehto on, että Suomi maksaa pysyvän mekanismin EVM:n pääomaosuuden kerralla.
Tällä ei ole Suomelle nettovaikutusta, koska Suomi AAA-luokituksen maana saa lainaa suunnilleen
samalla korolla, jota Suomi saa EVM:stä korotettuina osinkoja (maksetaan vuosittain). Jokainen euromaa on velvollinen suorittamaan EVM:lle niille määrätyn alkupääoman täydellisesti.
Vakuusmalli on Suomen tarpeisiin räätälöity ja se olisi kallis heikomman luottoluokituksen maille,
koska ne kärsisivät korkotappioita. Muiden AAA-maiden haluttomuus ottaa vastaan vakuuksia johtuu erilaisista syistä; esimerkiksi Saksa ja Ranska eivät ole missään vaiheessa vakuuksia halunneet ja joillakin mailla on myös budjettiteknisiä esteitä EVM:n kertakorvauksen maksamiseen.
Eduskunnan kyselytunnilla Mauri Pekkarinen (Kesk) vertasi vakuussopimusta Mikael Granlundin ilmaveivimaaliin. Tahattomasti hyvin verrattu, sillä MG:n "ilmaveivi" oli kevään MM-kisojen paras suoritus.
kari.naskinen@gmail.com
