Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Salmi (SDP) sanoi kaupunginvaltuuston veronkorotuskokouksessa, että meistä kukaan ei rakasta veronkorotusta. Toinen hyväkäs Mika Kari (BMW-SDP) sanoi suoremmin vastustavansa veronkorotusta, ja käytännössä haukkui demarien valtuustoryhmän, joka oli tehnyt ryhmäpäätöksen kunnallisveron korottamisesta 19 prosentista 19,5:een. Salmi ja Kari sentään myöntyivät äänestämään ryhmäpäätöksen mukaisesti.Salmi ja Kari ovat kuitenkin väärässä. Meitä veroja rakastavia on paljon, jopa veronkorotuksia rakastavia, jos lopputuloksena on hyvinvointivaltion, -kunnan ja -palvelujen turvaaminen. Asia on entistä ajankohtaisempi juuri nyt, kun vallassa oleva oikeisto on voimansa tunnossa romuttamassa näitä järjestelmiä.
Yle Uutisten tekemän kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista kiristäisi pääomatulojen verotusta ja palauttaisi varallisuusveron. Vapaan autoedun verotusta korottaisi tuntuvasti 70 prosenttia suomalaisista. Kaikkiaan joka neljäs suomalainen on valmis verotuksen selvään kiristämiseen lähivuosina.
OIKEUDENMUKAISUUDELTA
PUUTTUU ETUJÄRJESTÖ
Yrityselämä vaatii yritysverotuksen ja pääomatulojen verotuksen alentamista, Kokoomus laulaa tässä kuorossa mukana ja vaatii tuloverojen alentamista. Vastapainoksi asetetaan kaikenlaisten välillisten verojen nostaminen. Tästä seuraa, että pienituloisimmat kärsivät. Kalle Isokallio onkin todennut, että kun näitä verovaatimuksia kuuntelee, niin yhtä jää puuttumaan: kukaan ei vaadi verotuksen oikeudenmukaistamista – oikeudenmukaisuudella ei ole etujärjestöä.
Epäoikeudenmukaisuus ei ole hyvä lähtökohta. Jo Aristoteles sanoi, että sosiaaliset konfliktit johtuvat eriarvoisuudesta taloudellisissa ja sosiaalisissa oloissa.
Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (Kok) vaatimus verotusjärjestelmän muuttamisesta työllisyyteen vedoten on kuin silmänkääntötemppua tekisi. Kansantaloustieteen professori Matti Tuomala Tampereen yliopistosta pitää verotuksen painopisteen muuttamista hämäyksenä: ”Jos veroja vähennetään jostain ja lisätään toisaalle, miten se voisi kannustaa ihmisiä töihin. Olisi rehellistä myöntää suoraan, että progressiivisuutta vain halutaan vähentää.” (HS 4.11.)
Verotuksen epäoikeudenmukaisuudesta saatiin taas vuotuinen katsaus, kun verotustiedot vuodelta 2009 julkaistiin pari viikkoa sitten. Näkyi, että kymmenessä vuodessa ovat kaikkein suurituloisimpien keskimääräinen veroprosentti alentunut selvästi. Samoin on eniten pääomatuloilla rikastuneiden kokonaisveroprosentti laskenut.
Kunnallisverotus on kummallista. Kaikkein eniten tienanneista iso joukko ei maksa kunnallisveroa ollenkaan tai ainakin hyvin vähän. Esimerkiksi Päijät-Hämeen rikkain, Lahden Polttimon pääomistaja Harald Relander maksoi kunnallisveroa suunnilleen yhtä vähän kuin minä.
Lisäksi pitää muistaa, että kun kerran verotettu pääomatulo muuttuu seuraavana vuonna varallisuudeksi eli pääomaksi (Das Kapital), siitä ei enää tarvitse maksaa varallisuusveroa.
Eikä kaikista pääomatuloistakaan tarvitse maksaa valtiollekaan veroja. Jos kysymyksessä ei ole pörssiyritys, sen omistaja voi nostaa osinkoja verottomasti 90 000 euroon asti, siis puhtaana käteen 7500 euroa kuukaudessa. Tällaista verovapautta ei ole missään muualla maailmassa!
Mitä ne puhuvat verotuksen progressiivisuuden lisäämisestä. Hyvinhän se toimii jo nyt. Mitä enemmän tuloja, sitä vähemmän veroja.
RIKAS VOI KEPLOTELLA,
KÖYHÄ EI
Rrikkailla on myös mahdollisuus ns. verosuunnitteluun. Kun on monenlaisia tuloja, niiden kanssa voi vempuloida. Tavallisella palkansaajalla ei tällaisia veronkiertomahdollisuuksia ole.
Miksi yrityksiä verotetaan kevyemmin kuin ihmisiä? Miksi yritys maksaa veroja vasta voitoista, siis sen jälkeen, kun on laskettu päältä pois kaikki menot? Eikös se näin pitäisi olla meillä ihmisilläkin, maksettaisiin verota vasta siitä summasta, mikä on jäänyt käteen kaikkien menojen jälkeen?
Kunnatkaan eivät jää kokonaan ilman pääomatuloveroja. Niitä kiertyy kunnille valtionosuuksina pääasiassa sosiaali-, terveys- ja opetuspalveluiden hoitamiseen. Katainen kehuu, että valtionosuudet ovat lisääntyneet. Vastaavasti kuitenkin kunnat ovat menettäneet verotuloja satoja miljoonia euroja valtion tekemien veronalennusratkaisujen takia. Lisäksi kuntien palvelutuotannon kustannukset ovat koko ajan nousseet, ja valtio on jatkuvasti lisännyt kunnille uusia tehtäviä. Valtionosuuksien lisääntyminen ei korvaa tätä. Siksi on kunnallisveroja korotettava.
Vuosina 1991 - 2009 olivat valtion leikkaukset kuntien verotuloista, valtionosuuksista, indekseistä ja kustannustenjaosta yhteensä 4,2 miljardia euroa. Valtio on kompensoinut näitä menetyksiä kunnille vain 1,5 miljardia euroa.
kari.naskinen@gmail.com
