Lehdissä annetaan elokuville arvostelutähtiä yhdestä viiteen. Nollaa ei anneta millekään elokuvalle, mutta kun saa vain yhden, se tarkoittaa käytännössä nollaa, niin huonoa elokuvaa, ettei huonompaa ole. Katsoin televisiosta tällaisen yhden tähden elokuvan Ruskan jälkeen, joka on tehty Kalle Päätalon romaanista. Mukava elokuva tavallisten ihmisten elämästä Koillismaalla joskus 60-luvulla. Se ei kuitenkaan ole ollut Suomen ehdokkaana Cannesin filmifestivaaleilla, eikä tähtiä tule lisää, vaikka puoli miljoonaa katsojaa olisi taas pitänyt näkemästään.
Sanomalehtien kulttuurisivuille tällainen tähtijärjestelmä jotenkin sopii, koska siellä elokuvat arvostellaan yleensä jonkinlaisilla elokuvataidekriteereillä. Televisiota katsotaan kuitenkin valtaosin toisenlaisista lähtökohdista. Ei Turhapuroa tai Vääpeli Körmyä asetuta seuraamaan samalla tavalla ja samoilla odotuksilla kuin Citizen Kanea tai Seitsemättä sinettiä. Tämän takia televisiosta tulevien elokuvien ennakkoarvioinnin ja suositusten skaalan pitäisi olla erilainen. Ei mennyt pääsiäisenkään elokuvatuomioissa läheskään oikein, että Vääpeli Körmy sai sen pakollisen yhden tähden, mutta karmea sarjamurhaajaelokuva Seven viisi tähteä.
Elokuva-arvostelijoilla on myös valmiita asenteita riippumatta siitä, mistä elokuvasta lähtee kirjoittamaan. Jos Ruskan jälkeen ei olisi ollut Edvin Laineen, vaan Aki Kaurismäen ohjaama, se olisi ymmärretty nuoren Kaurismäen hienona debyyttielokuvana vuodelta 1979. Siinä olisi nähty ohjaajan heräävää näkemystä suomalaisen arjen vaikeuksista ja siihen liittyvistä humoristisista piirteistä.
Tekijänimillä on merkitystä. Kun Timo Koivusalo teki Risto Räppääjä -elokuvia, kriitikot väheksyivät niitä. Ei ollut mahdollista antaa tunnustusta Koivusalolle, joka oli tullut kansansuosikiksi tv:n Tuttu juttu -ohjelman ja Pekko Aikamiespoika -elokuviensa ansiosta. Muutkin ohjaajat ovat tehneet Risto Räppääjiä, mutta koska heillä ei ole ollut samanlaista taustarasitusta, ne ovat saaneet selvästi paremmat lehtiarvostelut. Tänään iltapäivällä tulee Koivusalon ohjaama Risto Räppääjä ja liukas Lennart, joka yllättäen on saanut peräti kaksi tähteä. Parhaillaan on menossa Anna Dahlmanin ohjaama Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset, neljä tähteä. En usko, että lapset pitävät Vilttitossua kaksi kertaa parempana elokuvana kuin Risto Räppääjä; molemmat perustuvat Nopolan siskosten kirjoihin.
Eilinen Lampaansyöjätkin sai vain yhden tähden, vaikka tv-ohjelmana sen pitäisi saada viisi.
kari.naskinen@gmail.com
