lauantai 2. huhtikuuta 2022

Sähköistäminen heikentää demokratiaa


Kumma otsikko, mutta tällaisestakin voi olla kysymys. Kehitysyhteistyöhön erikoistuneessa ulkoministeriön Kehitys-lehdessä oli nimittäin uutinen, jonka mukaan sähköverkkoon liittyminen Afrikan eteläisellä puoliskolla on vähentänyt ihmisten poliittista joukkotoimintaa ja yhteydenpitoa poliitikkoihin. Kun on saatu sähköt, se on ollut niin iso asia, että enää ei ole tarvinnut paljon muusta välittää. On saatu televisio, joillakin on ollut varaa hankkia sähköisiä kodinkoneitakin ja älypuhelinkin. Turha enää vaivata herroja ongelmien takia, kun on valot ja jääkaappi. Eikä äänestämäänkään ehkä ehdi, kun telkkarista tulee Bonanza. Tämä Kehitys-lehden juttu perustui amerikkalaiseen tutkimukseen.

Sähkötilanne on kuitenkin edelleen huono. Esimerkiksi 17 miljoonan asukkaan Malawissa sähköt pelaavat luotettavasti vain alle 10 prosentilla kotitalouksista. Huonosti sähköistettyjä maita ovat myös Burkina Faso ja 45 miljoonan asukkaan Uganda. Kaikkiaan maailmassa on yli miljardi ihmistä, joiden kotona ei ole sähköä. Toisessa näitä kehitysasioita käsittelevässä lehdessä Maailman kuvalehdessä oli juttu, että sähköjohdon saaminen taloon ei vielä takaa sähkönjakelun toimivuutta. Esimerkiksi Nigeriassa on 85 prosenttia kodeista sähköverkon piirissä, mutta vain 25 prosentilla yhteys on sillä tavalla kunnossa, että sähkö on saatavilla suurimman osan aikaa. Koko Afrikan osalta luotettava yhteys on 45 prosentilla. Yllättävä tieto on, että 2010-luvulla sähköistämiskehitys otti paikoin takapakkia.

Surkeasta sähkötilanteesta huolimatta Afrikassa harrastetaan jo sähköstä riippuvaista äänestämistäkin. Sitten käy kuten esimerkiksi viime vuonna Ugandan presidentinvaaleissa, että vaalipäivänä i
nternet meni pimeäksi. Vaalitarkkailijat havaitsivat toimintahäiriöt äänestäjien biometrisissä todentamislaitteissa ja äänestysmateriaalin viivästymisessä, mutta vaalit kuitenkin todettiin toimitetuiksi. (Afrobarometer 79/2022)

Sähköistäminen joka tapauksessa jatkuu. Suomessa kokeiltiin sähköä ensimmäisen kerran 1877 Helsingin rautatieaseman vieressä Pariisista hankitulla dynamolla ja Tampereella saatiin valot Finlaysonin tehdassaliin 1882. Helsingin ensimmäinen sähkölaitos käynnistyi 1884, kun virtaa alettiin jakaa Grönqvistin talosta (Pohjois-Esplanadi 25-27). Aluksi sähköllä valaistiin liikkeitä kaupungin keskustassa. Helsingin kaupungin sähkölaitos perustettiin 1909, mutta sitä ennen oli kunnallisia sähkölaitoksi perustettu jo muualla, esimerkiksi Lahden Lahden kaupungin sähkölaitoksen toiminta käynnistyi 1907 ja silloin syttyivät ensimmäiset katuvalot kaupunkiin.

Nyt on ideana, että sähköistämisellä korvataan kaikkea sellaista, joka fossiilisilla polttoaineilla toimiessaan tuottaa hiilidioksidipäästöjä. Pieni yksityiskohta tuoreesta autojenmyyntitilastosta: Teslan sähköautomalli Y oli maaliskuussa kolmanneksi eniten myyty auto Suomessa, edellä olivat vain Toyotan Corolla ja Yaris, joista niistäkin osa hybridimalleja.

kari.naskinen@gmail.com