Maailmanlopun enteitä salaliittoteorioiden avulla

Apokalypsis on kreikkaa ja merkitsee salaisuuden verhon paljastamista, maailmanlopun enteiden näkyjä ja tulkitsemista. Nykymaailmassa näitä enteitä pyörittävät myös erilaiset salaliittoteoriat. Helsingin yliopistossa järjestettiin kirjanjulkistustilaisuus Suomen ev.-lut. kirkon tuoreesta tutkimusjulkaisusta Apokalypsi nyt! Perikadon politiikka. Uuden testamentin eksegetiikan dosentti,teologian tohtori Niko Huttunen sanoi, että koska länsimainen aikakäsitys on lineaarinen, edessä on jotain sellaista, jota ei ole ennen nähty. Tämä antaa tilaa salaliittoteorioille. Varsinkin USA:ssa apokalyptiikka on maan poliittisen teologian perusasetus, joka on historiassa saanut yhä uusia muotoja. Sen kylkeen asemoituvat niin QAnon, salaliittoteoriat kuin teoriat ulkoavaruudesta tulevasta liskokansasta.

Yhdysvaltain uskontopolitiikan asiantuntija Markku Ruotsila lisäsi tähän, että 58 prosenttia amerikkalaisista uskoo erilaisin teoriohin, että nyt eletään lopun aikoja.

Tietyllä tavalla lohdullisempi ajatus on se itäisellä pallonpuoliskolla oleva aikakäsitys, että aika on syklinen ja toistaa itseään. Koska lineaarinen aikakäsitys pitää sisällään tuntematonta, se antaa tilaa myös epämääräisille kauhukuville. Venäjän kulttuurihistorian dosentti Elina Kahla sanoi yhtenä vaihtoehtona pidettävän ”sotaa, nälkää, kuolemaa, perikatoa” sekä näihin liittyen jakoa meihin ja muihin. Uhan mittakaavakin on suuri (ydinaseet), mutta pahan kaikkea todellisuutta ei tunnusteta.

Aleksanteri-instituutin johtaja, historioitsija Markku Kangaspuro sanoi länsimaiden perikadon nousseen esille ensimmäisen maailmansodan aikana (Oswald Spengler), toinen maailmansota lisäsi kierroksia Auschwitzilla ja Hiroshimalla, joiden jälkeen tulivat vielä Stalin, Vietnamin sota, Pol Pot, Pinochet ja muut hirmut. Taaskin nyt olemme lähellä toivottomuutta, vaikka on toivoa myös käänteestä parempaan.

Kirjaa en vielä päässyt ostamaan, sillä seurasin sen julkistamista Zoomin välityksellä. Apokalyptisesta ahdistuksesta joka tapauksessa puhutaan. Moni poliitikko lietsoo pyhää sotaa vääräuskoisia vastaan ja joku julistaa aikojen käännettä. Onko hyvän ja pahan välinen yhteenotto kertakaikkinen vai voiko se toistua?

Apokalypsin yhteisenä nimittäjänä on viittaus lopulliseen käänteeseen, jota nyt ruokkivat sodat joukkotuhoaseineen, ihmisen ylikulutus, ilmastokriisi, luonnon monimuotoisuuden kaventuminen ja kulkutaudit. Sitten on vielä demokratian kriisi, jonka on aiheuttanut yhteiskuntien rakenteissa tapahtunut syvällinen muutos, ja tämä todennäköisesti lisääntyy tulevissa EU-vaaleissa. EU oli asettanut oikeusvaltioperiaatteen ehdoksi valtion EU-jäsenyydelle, mutta tällä hetkellä se on täysin avuton epäliberaalien jäsenmaiden toimien edessä. Demokratiaan kohdistui eilenkin isku Slovakiassa, kun pääministeriä ammuttiin.

Pohjimmiltaan apokalyptiikka on uskonnollinen aatevirtaus, jossa maalataan tuhoa ja pelastusta. Pyhät ja pahat, valkeus ja pimeys käyvät suurta kamppailua voitosta. Vanhassa testamentissa apokalyptiikkaa edustaa Danielin kirja ja Uudessa testamentissa Ilmestyskirja. Kolmantena on kristilliseksi apokryyfiseksi tekstyiksi luokiteltu kirjoitus Hermaan Paimen toisen vuosisadan alkupuolelta, uskonnollinen allegoria, joka koostuu näyistä, käskyistä ja vertauksista.

Apokalyptiikan jäljet näkyvät niin juutalaisuudessa, kristinuskossa kuin islamissa, ja apokalyptiikasta on myös maallisia versioita, joista esimerkkejä ovat tarjonneet Pentti Linkola ja Günter Anders. Saksalaissyntyisen filosofin Andersin mukaan silloinen (kristillinen) sanoma oli iloinen, kun se sanoi, että ”tulevaisuus on jo alkanut”. Nykyinen sanoma on sitä vastoin yksinkertaisesti kammottava: ”Tulevaisuudettomuus on jo alkanut.”

Erittäin yleistä on läheisen lopun odotus islamilaisessa maailmassa, jossa jihadistit hyödyntävät tätä uskoa luodakseen kiireen ja ehdottomuuden ilmapiiriä: nyt on taisteltava, sillä viimeinen tuomio on tulossa.

Apokalypsi-teoksen kirjoittajat ovat Huttusen, Kahlan ja Ruotsilan lisäksi Mika Aaltola, Santeri Kytöneva, Marco Nilsson, Vesa Oittinen, Heikki Pesonen ja Sakari Säynäjoki.

kari.naskinen@gmail.com