Fellmanille lehti oli tuttu, hän oli jo sen perustamisvaiheessa 1890 ostanut lehteä kustantamaan perustetun Suomalaisen Sanomalehti Osakeyhtiön osakkeita. Ridanpää on löytänyt arkistosta Eero Erkon kirjeen kihlatulleen Maissi Holländerille 22.4.1894:
”...satuin
eräänä iltana yhteen kapteeni Fellmanin kanssa. Hänellä on
ennestään 20 osaketta lehdessä, jonka vuoksi en ollut tohtinut
häneltä ensin kiristää. Nyt otti hän itse puheeksi lehden asiat,
moitti etten ollut hänelle niistä ennen kertonut ja lupasi ostaa
vähintään 10 tuhannella markalla lisäksi ja jos lehden kuolemasta
pelätään, niin enemmänkin. Arvaat, miten iloiseksi
tulin.”
Fellmanin panos oli ratkaiseva, sillä hän
merkitsi yli kolmasosan kustannisyhtiön taakse kerätystä
lisäpääomasta.
Erkon ja Fellmanin tiet yhtyivät
seuraavan kerran Tukholmassa 1903, kun heidät oli Venäjän
keisarikunnan toimesta karkotettu maasta. Kun venäläistämistoimet
olivat kiihtyneet Suomen suuriruhtinaskunnassa, joutui liberaali ja
perustuslaillinen Päivälehti sensorien tikunnokkaan. Erkko
erotettiin päätoimittajan paikalta, 1903 hänet määrättiin
karkotettavaksi ja lehti lakkautettavaksi. Samoin kävi Fellmanille,
joka
pääsiäisenä 1903 järjesti kartanossaan
200 perustuslaillisen lakimiehen kokouksen.
Kun
Fellman muutenkin oli aktiivisesti
mukana vastarintatoiminnassa sortovuosien aikana, hänet
karkotettiin.
Molemmat
pääsivät palaamaan Suomeen
1904. Sensuurin
lakkauttaman Päivälehden tilalle Erkko toimituskuntineen perusti
Helsingin Sanomat 1904.
Erkon
ja Fellmanin tiet eivät enää sen jälkeen ristenneet. Fellman
kuoli Lahdessa 1912. Erkko toimi Helsingin Sanomien päätoimittajana
kuolemaansa 1927 saakka.
kari.naskinen@gmail.com