Raha on yhdistänyt maailman

Maapallolla oli 10 000 vuotta sitten tuhansia eri ”ihmismaailmoja”, kai niitä voi sanoa kulttuureiksi. Monenlaisten vaiheiden jälkeen niiden määrä väheni ja väheni, ja 500 vuotta sitten tilanne oli jo sellainen, että 90 prosenttia ihmisistä oli yhdistynyt toisiinsa voimakkain kulttuurisin, poliittisin ja taloudellisin sitein. Tämän megamaailman muodostivat suurin osa Aasiaa, Eurooppaa ja Afrikkaa. Ulkopuolella olivat vain osat Amerikan mantereista, Australian mantere ja Oseania. Tänä päivänä koko maailma on yhtä.

Historian tohtori Yuval Noah Harari kuvaa kehitystä hyvin kirjassaan Sapiens. Ihmisen lyhyt historia (Bazar, 2016). Hän kirjoittaa, että nykymallisen, yhtenäisen maailmanjärjestyksen loi raha: ”Raha on universaalein ja tehokkain koskaan kehitetty keskinäiseen luottamukseen perustuva järjestelmä.”

Ristiriitoja on, sotia käydään, mutta raha yhdistää. Raha on yhteistä kieltä, se on isompia asia kuin kansalliset lait, uskonnolliset käsitykset ja sosiaaliset tottumukset.

”Raha on ainoa ihmisten luoma luottamusjärjestelmä, mikä pystyy ylittämään lähes minkä tahansa kulttuurisen kuilun. Raha ei harjoita uskontoon, sukupuoleen, rotuun ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahan ansiosta jopa ihmiset, jotka eivät tunne toisiaan eivätkä luota toisiinsa, voivat tehdä toimivaa yhteistyötä”, kirjoittaa Harari.

Olkoot sitten kristittyjä, muslimeita, pohjoiskorealaisia tai mitä tahansa, niin rahan avulla he voivat tehdä toimivaa yhteistyötä. Asekauppakin sujuu, kun vain rahasta sovitaan.

Raha on tasoittanut tietä geopolitiikassakin. Kapitalistiset markkinavoimat muotoilevat maailmaa, ihmisoikeudet ja kansainväliset lait ovat voimassa melkein kaikkialla, ja tieteellinen järjestelmä on täsmälleen sama: atomien rakenteesta ja tuberkuloosin hoitamisesta ollaan samaa mieltä kaikkialla.

Tämän kaiken varhainen alku ajoittuu noin vuoteen 3000 eaa. Silloin Sumerin sivilisaatiossa Mesopotamiassa otettiin käyttöön ”ohraraha”. Tietynsuuruisia ohramääriä käytettiin mittana muiden hyödykkeiden, palveluiden ja palkkojen arvioimisessa. Yksikkö oli sila, mikä oli suunnilleen yksi litra ohraa. Tavallinen miesduunari sai palkkaa kuukaudessa 60 silaa, nainen 30. Jos ei syönyt kaikkea palkkaansa, pystyi lopulla ohralla ostamaan vaikka muuta syötävää, öljyä, vuohia tai orjia.

Raha ei siis ole kaiken pahan alku, vaan ihmisiä yhdistävä voima. Harari: ”Raha on välikäsi, joka saa ihmiset tekemään yhteistyötä, oli hanke mikä tahansa. - - - Me emme luota vieraaseen ihmiseen tai lähinaapuriimme, mutta luotamme heidän kädessään olevaan rahaan. Jos heillä ei enää ole rahaa, meillä ei enää ole luottamusta.”

Tämän tiesi Irwinkin:

Menet minne vaan, vaikka ravintolaan,
niin huomaat sen, ehkä kiroillen,
raha ratkaisee.
Jos paikka täysi on, muttet rahaton,
raha ratkaisee.

kari.naskinen@gmail.com