torstai 31. maaliskuuta 2016

Mallaskadulla Viipurissa


Aina Viipurissa kävellessäni on mukanani arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin (1890 - 1994) kirja Viipurin arkkitehdeista. Sen avulla löytyi myös Viipurin viimeisenä suomalaisena asemakaava-arkkitehtina Meurmanin jälkeen toimineen Olavi Laisaaren (1907 - 1982) suunnittelema talo (1939) Mallaskadun ja Brahenkadun kulmasta (nyt kadunnimikylteissä lukee Komsomolskaja uliza ja Moskovskij prospekt). Laisaari itse asui Munkkitorilla, joka on kauppatorilta lähdettäessä Mustainveljestenkadun päässä.

Tämä Mallaskatu 9.ssä oleva talo kiinnostaa erityisesti siksi, että Laisaari tuli evakkona Lahteen, jossa toimi kaupungin asemakaava-arkkitehtina 1945-48. Lahdesta hän siirtyi vastaavaan virkaan Turkuun vuosiksi 1948-60, mutta palasi Lahden asemakaavapäälliköksi 1960-65.

Virkamiehenä ollessaan Laisaarella oli myös oma arkkitehtitoimisto, ja sen nimiin meni tietenkin Mallaskadun talon suunnittelu, johon osallistui myös arkkitehtirouva Elsa Laisaari.

Lahdessa Laisaari oli asemakaava-arkkitehdin viran ensimmäinen hoitaja, sillä kaupungin rakennustoimiston asemakaavaosasto perustettiin 1945. Silloin alettiin laatia suunnitelmia niistä alueista, joiden liittäminen kaupunkiin katsottiin välttämättömäksi.

Laisaari laati 1946 Lahden ensimmäisen varsinaisen yleisasemakaavan, joka vahvistettiin seuraavana vuonna. Se osoitti kaupungin maankäytön erilaiset kohteet, kuten esim. asuin- ja teollisuusalueet, asuinalueista kerros- ja pientaloalueet, yleisten laitosten alueet, puistot, vapaa-ajanalueet, metsätalousalueet, hautausmaat jne.

Vuonna 1948 alueliitosasia eteni valtioneuvostoon, jossa päätettiin määrätä selvitysmies asiaa selvittämään. Sisäministeriö valitsi tehtävään Nokian kauppalanjohtajan, varatuomari Yrjö Nykäsen. Valtioneuvoston päätös tuli vasta 1954 ja liitokset toteutettiin 1956: Hollolasta liitettiin Lahteen Okeroisten kylä ja huvilayhdyskunta Kukkilan kylästä, Nastolasta liitettiin Lahteen Ahtialan kylä melkein kokonaan ja Koiskalan kylä, Orimattilasta Renkomäen (Simolan) kylä ja Venetsian asuntoalue. Näillä liitoksilla kaupungin pinta-ala kasvoi 67 neliökilometristä 152:een ja asukasluku 48 000:sta 59 000:een; Lahdesta tuli asukasluvultaan Suomen neljänneksi suurin kaupunki.

PANIMOT JA
MALLASKADUT


Mallaskatuja on Viipurin lisäksi ainakin Helsingissä, Kaarinassa ja nykyisin Lahdessakin, jossa Mallaskatu tehtiin vanhan panimoalueen tilalle rakennetulle kerrostaloalueella.

Viipurin Mallaskatu on Pantsarlahden kaupunginosassa, jossa vanhin panimo toimi jo 1780-luvulla. Siitä en löytänyt tarkempia tietoja, mutta samoille tienoille perusti Anton Alfthan panimon 1846, ja 1860 panimon osti Havi Oy ja edelleen 1866 Hackman & Co. Panimon toiminta loppui 1881, mutta sitten samoissa tehdastiloissa aloitti toimintansa Yhdysoluttehdas Oy Förenings Bryggeri Ab
. Se oli 1800-luvun lopussa Suomen toiseksi suurin panimo, jossa valmistui olutta 2,3 miljoonaa litraa vuodessa ja työntekijöitä oli 75.

Sotavuodet jättivät jälkensä. Kun Suomi talvisodan jälkeen valtasi Viipurin takaisin elokuussa 1941, oli Yhdysoluttehtaan tuotantolaitokset poltettu. Vuonna 1942 Pyynikki Oy osti vaurioituneet tehtaat ja perusti Viipurin Olut Oy:n. Sota-aikana panimossa valmistettiin mm. mietoa Tähti-olutta.

kari.naskinen@gmail.com