Lenin asui talossa 24.9. - 7.10. Talon kahdessa kerroksessa on paljon monenlaista historiallista aineistoa, mutta tässäkin venäläisessä museossa on se tuttu ongelma, että aineistoa esittelevät tekstit ovat vain venäjäksi. Opas museossa tosin kertoi asioista englanniksi, mutta meitä suomalaisia käy Viipurissa niin paljon, että suomennoksiakin olisi kiva olla.
Vihreän talon omisti sata vuotta sitten Viipurissa 1904-18 ilmestyneen Työ-lehden toimittaja Juho Latukka, joka toimi myös Viipurin punakaartin päällikkönä. Hän oli naimisissa toisen tunnetun kommunistin Lyyli Latukan kanssa, ja talon varsinaiset asukkaat olivat Lyylin sisko Katri miehensä Tuomas Haikosen ja viiden lapsen kanssa. Koko porukka siirtyi 1918 Pietariin, jossa Juho Latukasta tuli Vapaus-lehden päätoimittaja ja Lyyli Latukasta SKP:n keskuskomitean huoltoryhmän lastenkodin johtaja.
Leninin matka Viipurista jatkui ensin Kivennavalle, jossa hän vietti öitä Jalkalan ja Raivolan kylissä. Jalkalassa paikkana oli kauppias Parviaisen talo, josta siitäkin tehtiin myöhemmin Lenin-museo, mutta Neuvostoliiton loputtua se muutettiin etnografiseksi museoksi; talon luona on kuitenkin vielä Lenin-patsas.
Viipuri oli Leninille tuttu kaupunki jo ennen vallankumoussyksyä. Vuonna 1906 hän oli asunut pari viikkoa kaupungin ykköshotellissa Belvederessä Karjalankadun ja Salakkalahdenkadun kulmassa. Talon oli 1879 rakennuttanut tunnettu liikemies Frans Ehrenburg ja sen oli suunnitellut kaupunginarkkitehti Fredrik August Odenwall.
Belvederessä Lenin oli yhdessä puolisonsa Nadezhda Krupskajan kanssa. He toimittivat siellä Proletarija-lehteä, jonka ensimmäinen numero ilmestyi 21.8.1906. Talon seinässä on muistolaatta. Ei ole tietoa lehden painopaikasta, mutta se tuskin oli kadun toisella puolella ollut Karjalan kirjapaino Oy.
Näkyvin merkki Leninistä Viipurissa on iso ja isolle jalustalle pystytetty näköispatsas Punaisenlähteentorilla.
kari.naskinen@gmail.com
