Sinne menivät myös Kaivopuiston kaunis Regina (1941), Kulkurin valssi (1941) sekä Katariina ja Munkkiniemen kreivi (1943). Kaikissa niissä naispääosassa Regina Linnanheimo. Nyt odotin, että jokin näistä suurista suomalaisista elokuvista tulisi maanantaina TV 1:n päiväelokuvana, koska tuolloin 7.9.2015 tulee kuluneeksi 100 vuotta Regina Linnanheimon syntymästä. Yleisradiossa ei kuitenkaan olla ajantasalla, koska maanantaina näyttää tulevan miesten elokuva Varsovan laulu (1953).
Kaunis, suurisilmäinen Regina Linnanheimo, oikealta nimeltään Axa Regina Elisabeth Leino, oli vanhan kotimaisen elokuvan suurimpia tähtiä. Jo 15-vuotiaana hän oli pienissä nimettömissä sivuosissa Valentin Vaalan ohjaamassa elokuvassa Laveata tietä ja Kalle Kaarnan Jääkärin morsiamessa (1931). Pari vuota myöhemmin hän sai jo roolinimellisen tehtävän Vaalan elokuvassa Helsingin kuuluisin liikemies (1934), mutta vasta Teuvo Tulion intohimoisten melodraamojen ansiosta Regina Linnanheimosta tuli elokuvalehtien kansikuvatähti.
Hiljattain löytyi Ranskan elokuva-arkistosta katkelma tuhoutuneeksi uskotusta Nuorena nukkuneesta (Tulio, 1937). Siinä Regina Linnanheimo tulkitsee palvelustyttö Siljan roolin eroottisesti latautuneessa Sillanpää-filmatisoinnissa, jonka rohkeat kohtaukset aiheuttivat aikanaan kiivasta keskustelua lehdistössä. Regina Linnanheimosta arvostelijat sanoivat, että Siljan rooli on hänelle ”muistiinmerkittävä uusi voitto” – roolissa on ”persoonallista otetta. Siinä on voimaa ja rohkeutta, vaikkakin eräissä kohtauksissa on yliammuttua. Regina Linnanheimo ei ollut tässä elokuvassa vain kaunis, vaan hän sai osansa myös elämään.”
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) kokoelmissa ei tätä elokuvaa ole, sillä sen viimeiset kopiot tuhoutuivat Adams-Filmin tulipalossa Kaisaniemenkadulla 1959. Sama kohtalo koitui 12 muun elokuvan osalle. Nyt Kavi pääsee kuitenkin esittämään Ranskasta löytyneen pätkän 7.11.2015 suomalaisen elokuvan studiokauden naistekijöitä esittelevässä seminaarissa.
Naispääosa-Jussin Regina Linnanheimo sai elokuvista Levoton veri ja Rakkauden risti, molemmat Tulion ohjaamia 1946. (Tämän jutun kuva on Rakkauden rististä.)
Regina Linnanheimon viimeiseksi elokuvaksi näyttelijänä jäi Olet mennyt minun vereeni (Tulio, 1956). Se kuvaa naisen alkoholismia, ja sitä pidetään Regina Linnanheimon parhaisiin suorituksiin kuuluvana. Elokuvan käsikirjoituskin oli Regina Linnanheimon, joka kirjoitti uransa aikana muitakin elokuvia. Hurjin niistä on suomalaisen elokuvan seksihistorian kärkeen kuuluva Sensuela (Tulio, 1973), joka viime vuosina on nähty muutaman kerran tv:n myöhäisohjelmistossa.
”Epäilemättä voisin olla paljon onnellisempi ihminen, jos olisin elänyt elämäni turvallisesti porvarisrouvana, mutta ehkäpä silloin hyvinkin paljon olisi ympäriltäni jäänyt ymmärtämättä, näkemättä ja kipeästi tuntematta”, Regina Linnanheimo sanoi joskus. Hän kuoli 1995.
Elokuvauransa jälkeen Regina Linnanheimo siirtyi 1961 kääntäjäksi Yleisradioon. Hän toimi siellä lähes 20 vuotta kääntäen Regina Mörnerin nimellä elokuvia ja mm. Ashtonin perhettä, Lucy-showta ja Wagon Trainia.
VALKOINEN PEURA
Kaatopaikkajätteeseen meni myös yksi kaikkien aikojen merkittävimpiin suomalaisiin elokuviin kuuluva Valkoinen peura (Erik Blomberg, 1952), jonka pääosassa on Mirjami Kuosmanen. Kuuluu tähän juttuuni, koska Mirjami Kuosmasenkin syntymästä on kulunut sata vuotta (22.2.1915).
Mirjami Kuosmanen sai Valkoisesta peurasta Jussin, minkä lisäksi Blomberg sai Jussin kuvauksesta ja Einar Englund musiikista. Cannesissa se palkittiin parhaana taruaiheisena elokuvana, Golden Globe -palkinto tuli parhaana ei-englanninkielisenä elokuvana ja Karlovy Varyn elokuvajuhlillakin se palkittiin.
Mirjami Kuosmanen tunnetaan voimakastahtoisten naisten rooleista. Hänen läpimurtonsa oli naispääosa Nyrki Tapiovaaran Miehen tiessä (1940), joka niin ikään on yksi suomalaisen taide-elokuvan merkkiteoksia. Mirjami Kuosmanenkin käsikirjoitti elokuvia sekä toimi maskeeraajana, apulaisohjaajana ja apulaisleikkaajana – aviopuoliso Erik Blomberg teetti hommia.
Ennen Miehen tietä oli Teuvo Tulio kiinnittänyt huomionsa tähänkin naiseen ja otti hänet elokuvaansa Laulu tulipunaisesta kukasta (1938). Mirjami Kuosmanen oli syntyisin Keuruulta, mistä siirtyi opiskelemaan Jyväskylän yhteislyseoon 1930-33. Kouluvuosinaan hän menestyi yleisurheilussa, miekkailussa ja uinnissa. Lisäksi ratsastus kuului hänen harrastuksiinsa.
Nyt sitten odotetaan, milloin dvd-kiekot joutavat roskiin. Viimeistään kymmenen vuoden kuluttua kaiken audiovisuaalisen materiaalin saa joka tapauksesta netistä sieltä jostakin pilvipalvelusta vai mitä ne ovat, en tunne.
kari.naskinen@gmail.com
