Arthur (Artturi) Sivenius toimi kansanedustajana 1907-08 ja 1910-11. Hän oli sos.dem. eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja kuului puolueneuvostoon. Nastolassa syntynyt Sivenius työskenteli ennen eduskuntauraansa suutarina, merimiehenä, asemamiehenä, konduktöörinä ja Itä-Hämeen Raivaaja -lehden toimittajana Lahdessa. Ammattiyhdistyspuolella hän toimi Satamatyöväen liiton sihteerinä, Rautatieläisten liiton sihteerinä, ja Nahkatyöntekijäin liiton luottamusmiehenä.
Kansalaissodan aikana Sivenius oli kansanvaltuuskunnan liikenneasiainosaston rautatieneuvoston puheenjohtajana. Sodan lopussa hän pakeni Venäjälle, ja palattuaan sieltä oli vuoden verran vankilassa poliittisista syistä 1920-luvun alussa.
Möysän kansankoulussa opetti myös Nastolassa syntynyt Hulda Salmi (SDP), joka oli kansanedustajana 1910-18. Hän oli näkyvä poliitikko Lahdessa. Kun naiset olivat saaneet äänioikeuden 1906, käytti hän tätä kiivaasti hyväkseen ja keräsi Hämeen eteläisessä vaalipiirissä paljon ääniä – Lahden ensimmäinen feministi.
Kun valkoiset olivat voittaneet kansalaissodan 1918, tuomittiin Hulda Salmi elämän ajaksi vankeuteen, mistä tasavallan presidentti K.J. Ståhlberg armahti hänet 1923. Vapauduttuaan Hulda Salmi hakeutui töihin Koivistoon, jossa hänen taustaansa ei tunnettu, joten ongelmia paikallisyhteisön kanssa ei ilmennyt. Sen sijaan kun hänet 1924 valittiin opettajaksi Seestaan kansakoululle Nastolaan, aiheutti se tiukkaa vastarintaa, kun valkoinen puoli ei häntä suopeasti katsonut. Vastustajat eivät kuitenkaan saaneet opettajavaalia kumotuksi, koska siihen ei ollut mitään laillista syytä. Punaisen puolen suhtautuminen näyttäytyi siinä, että vaikka Hulda Salmea vastaan ei varsinaisesti asetuttu, oli hänen poliittinen uransa ohi. Hulda Salmi opetti Nastolassa vuoteen 1946 asti. Hän kuoli Lahdessa 1949.
Ruokolahdella syntynyt Matti Airola oli kansanedustaja ensin viipurilaisena Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä 1908-14 ja sittemmin lahtelaisena Hämeen eteläisestä vaalipiiristä 1917. Lahdessa Airola työskenteli Raivaaja-lehden toimittajana 1911-12 ja asianajajana 1912-18. Hän oli Lahden sosialidemokraattisen piirineuvoston jäsen.
Kansalaissodan aikana Airolasta tuli työväen järjestyskaartin yleisesikunnan ja Suomen kansanvaltuuskunnan sisäasiain valtuutettu eli sisäministeri. Airola kuului SDP:n äärimmäiseen vasempaan laitaan, ja kansalaissodan jälkeen hänkin loikkasi Neuvostoliittoon. Siellä hän toimi Hatsinan suomalaisen seminaarin opettajana ja myöhemmin suomen kielen opettajana Leningradin suomalaisessa teknikumissa. Stalinin vainojen aikaan hänet erotettiin virasta 1938 ja tuomittiin viideksi vuodeksi vankeuteen. Airola kuoli Leningradissa vankilasairaalassa lokakuussa 1939.
Valfrid Perttilä toimi sosialidemokraattien kansanedustajana Uudenmaan (1907-09 ja 1910-13) ja Hämeen eteläisestä (1917) vaalipiiristä. Ennen kansanedustajaksi nousuaan hän toimi merimiehenä ja kirvesmiehenä. Suurlakon aikana 1905 hän oli Kansallislakon keskuskomitean jäsen. Vuonna 1916 Perttilä toimi Suomen kuljetustyötekijäin liiton sihteerinä ja oli perustamassa Helsingin merimiesten ja lämmittäjäin ammattiosastoa, joka hyväksyttiin kuljetustyöntekijäin liittoon ammattiosasto numero 21:nä. Yhdistyksestä kehittyi Suomen Merimies-Unioni.
Helmikuussa 1918 Valfrid Perttilästä tuli Suomen työväen pääneuvoston puheenjohtaja, mikä muodollisesti tarkoitti parlamentin puhemiestä, punaisen Suomen valtionpäämiestä, jonka tehtävänä oli valvoa Kullervo Mannerin johtaman punaisen hallituksen toimia. Kansalaissodan jälkeen Perttilä pakeni Tukholmaan ja sieltä Neuvostoliittoon, missä hän sai kansalaisuuden 1920. Perttilä kuoli Neuvostoliitossa, erään tiedon mukaan Kontupohjassa 1953.
RAUHALLISEMPIEN AIKOJEN
LAHTELAISEDUSTAJAT
Noiden itsenäisen Suomen rankkojen alkuvuosien jälkeen on Lahdesta valittu eduskuntaan seuraavat:
Rope Kojonen (Edistyspuolue) 1919-21
Jalmari J. Virta (Työväen ja pienviljelijöiden vaaliliitto) 1924-30
Oskari Lehtonen (Kok) 1927-32, 1936-44, 1948-53, 1958-61
Anselm Pitkäsilta (SDP) 1936-44
Sulo J. Teittinen (Edistyspuolue) 1939-47
Toivo Lång (SKDL) 1945-47
Olavi Kajala (SDP) 1948-51, 1954-57, 1962-65
Hemmi Lindqvist (SKDL) 1951-57, 1962-65
Ensio Partanen (SDP) 1958-69
Erkki Huurtamo (Kok) 1962-75
Osmo Kock (SKDL) 1966-69, 1972-74
Salme Myyryläinen (SDP) 1970-80
Sirkka Lankinen (Kok) 1970-75
Mikko Vainio (SMP) 1970-75, 1983-86
Helge Talvitie (SKDL) 1975-78
Ulla Puolanne (Kok) 1975-90
Matti Luttinen (SDP) 1975-94
Matti Viljanen (Kok) 1979-90
Jouko Skinnari (SDP) 1980 - 2015
Matti Kautto (SKDL) 1983-86
Pekka Räty (Vihr., sit) 1991-95
Väinö Saario (Kok) 1991-96
Maija-Liisa Lindqvist (Kesk) 1991-98, 2003-06
Ulla Juurola (SDP) 1995-2002
Tuija Nurmi (Kok) 1995-2011
Outi Siimes (Kok) 1996-98
Matti Kauppila (Vas) 2003-11
Ilkka Viljanen (Kok) 2007-11
Mika Kari (SDP) 2011 -
Ville Skinnari (SDP) 2015 -
kari.naskinen@gmail.com
