tiistai 13. tammikuuta 2015
Camorran miehet
Yle Teeman italialaisessa mafiasarjassa Camorran miehet pappi selittää syyttäjälle, että Camorra (mafiajärjestö) ei ole vain rikollisjärjestö, vaan se on elämään kuuluva tosiasia, elämäntapa. Murhia ja muita laittomuuksia tapahtuu, mutta monien mielestä Camorra tekee myös hyvää.
Napolin seudulla ja Campaniassa toimivan Camorran olemassaolo tuli viranomaisten tietoon jo 1820-luvulla. Camorralla on jäseniä 6000 - 7000. Hieman enemmän on jäseniä Cosa Nostralla. Kuten tv-sarja osoittaa, Camorra koostuu kilpailevista rikollisryhmistä, mikä vaikeuttaa poliisin yrityksiä kitkeä Camorra pois. Kun jokin ryhmä talttuu, tulee toinen tilalle johtavaan asemaan.
Tunnetuin mafiajärjestö on kuitenkin Cosa Nostra, josta kertoo John Dickie kirjassaan Cosa Nostra - Sisilian mafian historia (Ajatus, 2009). - "Maailma on muuttunut, mutta Sisilian mafia on vain mukautunut muutoksiin. Se on tänään aivan sama kuin syntyhetkestään lähtien: uskollisuudenvalaan perustuva salaseura, joka tavoittelee valtaa ja rahaa vaalimalla taitoaan murhata ihmisiä joutumatta tilille teoistaan.”
Mafia on aina ollut kiinteässä yhteydessä politiikkaan. Varsinkin Italian kristillisdemokraattinen puolue on tukeutunut mafiaan. USA:kin tarvitsi mafian apua valloittaessaan toisen maailmansodan loppupuolella Sisilian, ja sotien jälkeen CIA on käyttänyt hyväkseen mafian ammattitappajia.
Tunnetuin mafiayhteyksistä syytetty poliitikko on ollut pitkäaikainen pääministeri Giulio Andreotti. Vuonna 2002 hänet tuomittiin mafiasyytteitä julkistaneen toimittajan Mino Pecorellin murhan tilaamisesta 24 vuoden vankeuteen, mutta vapautettiin seuraavana vuonna korkeimmassa oikeudessa. Mafiayhteyksistään tunnettiin myös entinen Euroopan parlamentin jäsen Salvo Lima.
Myös Silvio Berlusconilla on ollut läheiset kontaktit mafiaan. Vuodesta 1994 lähtien on Cosa Nostra ohjannut väkeään tukemaan Berlusconin Forza Italia -puoluetta. Berlusconin ”ylihovimestarina” on toiminut Marcello Dell´Utri, joka kuuluu sisilialaiseen Porta Nuovan mafiaperheeseen.
Kummisetä-elokuvat tekivät mafian tutuksi kaikille. Se ei ollut kuitenkaan ensimmäinen. Pietro Masgagnin ooppera Cavalleria rusticana (1890) kertoo tarinan Sisiliasta: mustasukkaisuudesta, kunniasta ja kostosta. Oopperan lopussa nuori maanviljelijä Turriddu kuolee kaksintaistelussa. Oopperan musiikki soi Francis Ford Coppolan Kummisetä III:n (1990) taustalla, ja Martin Scorsesen Kuin raivo härkä (1980) alkaa myös tämän oopperan musiikilla.
Eikä mafiaa edelleenkään ole nujerrettu. Camorra on ulottanut lonkeronsa laajalle ja läpi kaikkien yhteiskuntakerrosten, poliisista ja politiikasta liike-elämään. Tv-sarja kuvaa esimerkiksi sitä, miten yhtäkään rakennusurakkaa sen toiminta-alueella ei sovita ilman, että Camorra on jotenkin mukana ja saa bisneksistä omansa. Kun aina löytyy oikeudentuntoisia ihmisiä menemään väliin, hänet tapetaan.
Jäljellä olevissa jaksoissa jännitetään sitä, miten käy tuomari Andrea Espositon. Hänen veljensä jo murhattiin, kun karabinieerin ominaisuudessa lähti tonkimaan Camorran asioita.
Käykö Andrea Espositolle samoin kuin todellisuudessa kävi Cosa Nostraa jahdanneelle tutkintatuomari Giovanni Falconelle, joka 1992 murhattiin? Falcone oli matkalla lentokentältä Palermoon, kun tienvierustaan kaivetulla 350 kilon dynamiittilastilla räjäytettiin Falconen auto.
kari.naskinen@gmail.com