maanantai 29. joulukuuta 2014

Sote-alueet yhtä turhia kuin olivat viisi suurlääniä

Erikoistutkija, dosentti Heikki Helin kirjoittaa tämän päivän Etelä-Suomen Sanomissa, että kunnallishallinto on vuosikymmenien varrella muodostunut sekavaksi. Valtaa on valunut isoille kuntayhtymille, joiden luottamuselimet eivät ole vaaleilla valittuja. Sama suunta on nyt jatkumassa, kun kunnilta aiotaan ottaa pois koko sosiaali- ja terveydenhuolto.

”Vaikka sote-mallia tarkastelee mistä tahansa näkökulmasta, tuntuvat sote-alueet yhtä tarpeettomilta kuin viisi suurlääniä ennen lakkauttamistaan”, kirjoittaa Helin.

Kuntaliiton entinen lakiasiainpäällikkö Kari Prättälä puolestaan sanoo, että ”sote-mallin rakenne on perustaltaan sama kuin nykyiset erityisvastuualueet ja sairaanhoitopiirit, joista on tarkoitus päästä eroon. Kuoret ovat vanhat, mutta nimet ja sisältä on muutettu. Kunnat eivät enää tuota palveluja, vaan pelkästään rahoittavat sote-alueensa järjestämiä ja tuotantoalueensa tuottamia palveluja.” (Kanava 8/2014)

Heinolassa ilmestyvässä Itä-Hämeessä kolumnistinimimerkki Kassara toteaa tähän, että ”kunnalla on maksajat rooli, mutta ei sellaisen maksajan, joka voisi sanoa, paljonko rahaa annetaan ja mitä rahalla tehdään.” Rahat ja päätösvalta eivät ole samoissa käsissä. Kassara kirjoittaa sote-alueiden laajuuden ja vahvan valtion ohjauksen johtavan siihen, että sote-alueiden päätöksenteko tulee olemaan valtion ja professioiden käsissä.

Prättälä muistuttaa, että demokratialle ja kuntien itsehallinnolle ei sote-mallissa ole tilaa: ”Eivät kunnanvaltuustot voi oikeastaan valita sote-alueen valtuustoa, sillä kuntien edustuksessa on otettava huomioon kuntayhtymän alueen poliittiset voimasuhteet kokonaisuudessaan – ”odotettavissa on puolueiden piirisihteeridemokratiaa puhtaimmillaan”.

kari.naskinen@gmail.com