Tehtaan tuotanto-osastolla on 17 duunaria. Tilanne on vaikea, mutta kyllä yrittäjä keinot keksii. Yrittäjä panee työntekijät ratkaisemaan asian ovelalla tavalla. Työntekijät pannaan vaihtoehdon eteen ja toisiaan vastaan: saatte äänestää siitä, annetaanko Sandralle potkut vai luovutteko 1000 euron bonuspalkkiostanne? Yrittäjä voi sitten levittää kätensä ja sanoa, että tehän tämän itse saatte päättää, eikös tämä ole sitä työpaikkademokratiaa.
Aihe on siis hyvä. Veljesten Jean-Pierre ja Luc Dardennen elokuva ei kuitenkaan lunasta odotuksia. Kun edessä on viikonvaihde ennen maanantaiaamun äänestystä, Sandra kiertää työtovereidensa luona keskustelemassa asiasta. Äänestättekö minua vai bonustanne, minua vai bonustanne? Tätä yhtä samaa jatkuu ja jatkuu. Mene toista tuntia, ennen kuin jotain muuta tapahtuu. Elokuva on suorastaan tylsän pitkäveteinen.
Tällaisia asioita nyt joka tapauksessa on jatkuvasti. Viimeksi oli uutinen, että Citymarket voitti oikeudessa jutun osa-aikaisia työntekijöitään vastaan. Citymarket oli palkannut lisää osa-aikaisia, vaikka muutama osa-aikainen olisi voinut siirtyä kokopäiväisiksi työntekijöiksi. Citymarketille ja muillekin yrityksille on kätevämpää pitää töissä halpoja osa-aikaisia, sillä heistä on helpompi päästä eroon.
Tämän päivän Etelä-Suomen Sanomissa (5.12.2014) on juttua lahtelaisesta Jalo Paanasesta, joka lehden mukaan on yrittäjyyden perikuva. Paanasen yrittäjyysideologiaan ja neuvona yrittäjille kuuluu, että ”työllistäkää mahdollisimman vähän”. Paananen ei varmaan koskaan ole turvautunut niin erikoisiin ratkaisuihin kuin elokuvassa, mutta muuten hän on kuin aurinkokennoja valmistavan yrityksen omistaja. – ”Yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen – mitä enemmän, sitä parempi”, sanoi Paananen.
Mitä vähemmän työllistää, mutta homma jotenkin toimii, sitä enemmän jää ”viivan alle”.
kari.naskinen@gmail.com
