Ei ollut iso yllätys lukea uutista, minkä mukaan kolmannes kunnista on
palauttanut sosiaali- ja terveysalan ostopalveluja takaisin omaksi
toiminnakseen. Suuntaus on kansainvälinen. Asia oli voimakkaasti esillä
politiikantutkijoiden maailmankokouksessa viime vuonna, ja vahvimmin on
yksityistettyjä toimintoja otettu takaisin julkishallinnolle Englannissa,
Ranskassa ja Saksassa.
Suomessa alettiin yksityistämisen etuja korostaa 1980-luvulla, jolloin laskettiin, että yksityinen palveluntuottaja pystyy laskemaan hintoja ja nostavan laatua. Kummallinen yhtälö, ja nyt se onkin todettu toimimattomaksi. Markkinavoimien erinomaisuus ei ollutkaan kaiken pelastava ominaisuus.
Tänään julkaistusta sosiaalibarometristä ilmenee, että kuntien sosiaali- ja terveysjohtajat pitävät ostopalvelujen yleisimpinä ongelmina laatuun ja kustannuksiin liittyviä asioita. Yli puolet vastaajista kertoo, että ostopalveluiden laadussa on ollut ongelmia. Puolet vastaajista toteaa, että palveluiden ostaminen on lisännyt kustannuksia neljän viime vuoden aikana.
Suomessa alettiin yksityistämisen etuja korostaa 1980-luvulla, jolloin laskettiin, että yksityinen palveluntuottaja pystyy laskemaan hintoja ja nostavan laatua. Kummallinen yhtälö, ja nyt se onkin todettu toimimattomaksi. Markkinavoimien erinomaisuus ei ollutkaan kaiken pelastava ominaisuus.
Tänään julkaistusta sosiaalibarometristä ilmenee, että kuntien sosiaali- ja terveysjohtajat pitävät ostopalvelujen yleisimpinä ongelmina laatuun ja kustannuksiin liittyviä asioita. Yli puolet vastaajista kertoo, että ostopalveluiden laadussa on ollut ongelmia. Puolet vastaajista toteaa, että palveluiden ostaminen on lisännyt kustannuksia neljän viime vuoden aikana.
Eniten
kunnat ovat alkaneet tuottaa itse uudelleen vammaisten, mielenterveys- ja
päihdekuntoutujien sekä vanhusten asumispalveluita. Terveyspalveluista etenkin
lääkäri- ja terveysasemapalveluita on palautettu omaan tuotantoon.
Takaisin kunnallistaminen on
isompikin ilmiö. Esimerkiksi Pariisissa on muodostettu uusi kunnallinen
vesilaitos. Samoin Saksassa ja Sveitsissä on siirrytty takaisin kunnalliseen
vesihuoltoon.
Jyväskylän yliopistossa sosiaalipalvelujen tutkimuksen professorina toimiva Pekka Kettunen sanoo, että nämä tapaukset ovat yksittäisiä esimerkkejä, mutta ne kertovat uudesta ilmapiiristä: ”Tapausten taustalla tärkein syy on se, että kunta haluaa vaikuttaa paremmin palvelutuotantoon ottamalla toiminnot takaisin itselleen. Kustannuksillakin on merkitystä. Saksassakin kunnat uskovat keräävänsä ja lajittelevansa jätteet tehokkaammin kuin yksityiset.” (JHL:n Motiivi-lehti 13.2.2013)
Suomessa yksityistämiseen kannustivat 1990-luvulla myös kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän uudistukset, mutta lopputulos on osoittautunut huonoksi, koska yksityinen sektori ei ole pystynyt panostamaan laatuun kovassa kilpailupaineessa.
Lisää löylyä lyötiin vielä muutama vuosi sitten: vuorineuvos Gustav von Hertzen vaati Helsingin Sanomissa 27.12.2010, että seuraavaan hallitusohjelmaan täytyisi saada kohta, joka avaa yksiselitteisesti kaikki hallinnonalat ulkoistamiselle. Siis kaikki!
Terveyskeskustoiminnan ulkoistajana Lahden kaupunki on kulkenut eturivissä. Järjestelmän rakensi Lahteen aikoinaan toimialajohtaja Matti Liukko yhdessä Med One Oy:n kanssa. Vuonna 2007 hän ja ylilääkäri Risto Savilahti kirjoittivat Lääkärilehdessä vähän samaan henkeen kuin von Hertzen - Liukko ja Savilahti määrittelivät julkisen hallintovirkamiehen tehtäväksi kuntapalvelujen ”markkinaehtoistamisen” eli kilpailun ja markkinoiden aikaansaamisen niillä alueilla, joissa niitä ei vielä ole.
(Tämä juttu on aiemmin julkaistu Hämeen Kaiku -verkkolehdessä, www.hameenkaiku.fi)
kari.naskinen@gmail.com
Jyväskylän yliopistossa sosiaalipalvelujen tutkimuksen professorina toimiva Pekka Kettunen sanoo, että nämä tapaukset ovat yksittäisiä esimerkkejä, mutta ne kertovat uudesta ilmapiiristä: ”Tapausten taustalla tärkein syy on se, että kunta haluaa vaikuttaa paremmin palvelutuotantoon ottamalla toiminnot takaisin itselleen. Kustannuksillakin on merkitystä. Saksassakin kunnat uskovat keräävänsä ja lajittelevansa jätteet tehokkaammin kuin yksityiset.” (JHL:n Motiivi-lehti 13.2.2013)
Suomessa yksityistämiseen kannustivat 1990-luvulla myös kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän uudistukset, mutta lopputulos on osoittautunut huonoksi, koska yksityinen sektori ei ole pystynyt panostamaan laatuun kovassa kilpailupaineessa.
Lisää löylyä lyötiin vielä muutama vuosi sitten: vuorineuvos Gustav von Hertzen vaati Helsingin Sanomissa 27.12.2010, että seuraavaan hallitusohjelmaan täytyisi saada kohta, joka avaa yksiselitteisesti kaikki hallinnonalat ulkoistamiselle. Siis kaikki!
Terveyskeskustoiminnan ulkoistajana Lahden kaupunki on kulkenut eturivissä. Järjestelmän rakensi Lahteen aikoinaan toimialajohtaja Matti Liukko yhdessä Med One Oy:n kanssa. Vuonna 2007 hän ja ylilääkäri Risto Savilahti kirjoittivat Lääkärilehdessä vähän samaan henkeen kuin von Hertzen - Liukko ja Savilahti määrittelivät julkisen hallintovirkamiehen tehtäväksi kuntapalvelujen ”markkinaehtoistamisen” eli kilpailun ja markkinoiden aikaansaamisen niillä alueilla, joissa niitä ei vielä ole.
(Tämä juttu on aiemmin julkaistu Hämeen Kaiku -verkkolehdessä, www.hameenkaiku.fi)
kari.naskinen@gmail.com
