Jussi Vares on suomalainen, Joona Linna ruotsinsuomalainen. Varesta esittävä Antti Reini on suomalainen, Linnaa
esittävä Tobias Zilliacus (kuvassa)
suomenruotsalainen. Vares-elokuvia on tehty kuusi ja seuraava satsi tehdään
parin vuoden kuluttua, Joona Linna -sarja on suunniteltu 8-osaiseksi. Lasse Hallströmin ohjaama Hypnotisoija on Ruotsin ehdokas
ei-englanninkielisten elokuvien Oscar-sarjassa, ja tulee varmasti saamaan
laajan kansainvälisen levityksen. Vareksetkin
ovat tuoreiden tietojen mukaan päässeet vientiin.
Vielä yksi yhdistävä tekijä: viidessä Vares-elokuvassa esitellään Turkua ilmakuvissa ja Hypnotisoijassa vastaavasti Tukholmaa. Ero on kuitenkin siinä, että komediallisessa suomalaissarjassa tapahtumakaupunki on kauniin aurinkoinen, mutta Tukholma on talvisen harmaa, juuri sellainen, että katsoja pääsee heti alussa oikeaan tunnelmaan: tuossa kaupungissa voi tapahtua jotain pahaa.
Hypnotisoija on laadukas rikoselokuva. Hallströmille laji on uusi, mutta lopputulos hyvä. Onneksi ohjaaja on ollut Hallström, joka paremmin tunnetaan lämminhenkisten elokuvien tekijänä. Onneksi siksi, että Lars Keplerin romaani (2009) olisi tarjonnut mahdollisuuden myös toisenlaiseen tulkintaan, väkivaltaisen raakuuden kuvaamiseen.
Helsingin Sanomien haastattelussa (14.10.2012) Hallström sanoi, että vaikka hän halusi olla rehellinen tapahtumien brutaaliuden suhteen, on hänellä pehmeä sydän. – ”Kirjassa on sellaista väkivaltaa ja silpomista, etten voisi kuvitellakaan sitä elokuvaani.”
Saa nähdä, muuttuuko tyyli, kun seuraavan Joona Linna -elokuvan ohjaa trillereistään tunnettu Kjell Sundvall, joka on sanonut, että ”jos joku ammutaan elokuvassa, sen pitää näyttää ammattitaitoiselta”.
Tobias Zilliacus on tunnettu suomenruotsalaisissa teatteripiireissä. Hän on mm. toiminut näyttelijäntyön lehtorina Teatterikorkeakoulussa ja johtajana ja johtajana Viirus-teatterissa. Zilliacus on kokenut näyttelijä, joka vetää nytkin roolinsa Ruotsin krp:n poliisina erinomaisesti. Joona Linna ei istuskele Jussi Vareksen tavoin baareissa kaljaa kittaamassa ja odottelemassa vinkkejä, vaan tekee rikostutkimustaan vakavalla otteella.
Suomessa Zilliacusta voi seuraavan kerran nähdä Lilla Teaternin Carnagessa, jonka ensi-ilta on 8.11.2012. Carnage on ranskalaisen Yasmina Rezan näytelmä, josta Roman Polanski ohjasi samannimisen elokuvan (2011).
Hypnotisoijan toinen päähenkilö Mikael Persbrandt on väsähtänyt, kärsivän oloinen lääkäri-hypnotisoija, jota Joona Linna tarvitsee avukseen rikosta selvittäessään. Kolmas päähenkilö on hypnotisoijan vaimoa esittävä Lena Olin, taas kerran hieno roolityö. Lena Olin tarvitaan, koska ruotsalaisessa kansankodissa pohditaan aina hyvinvointiyhteiskunnan ja -perheiden kriisejä. Harmaa ruotsalainen charmi pitää aina sisällään myös äkkivääriä konflikteja.
Oscaria ei Hypnotisoija saa, mutta vetävä jännäri se joka tapauksessa on. Ehdottomasti vuoden parhaita lajissaan. Juoni ei ole kovin mutkikas, mutta juttu etenee mielenkiintoisesti.
kari.naskinen@gmail.com
Vielä yksi yhdistävä tekijä: viidessä Vares-elokuvassa esitellään Turkua ilmakuvissa ja Hypnotisoijassa vastaavasti Tukholmaa. Ero on kuitenkin siinä, että komediallisessa suomalaissarjassa tapahtumakaupunki on kauniin aurinkoinen, mutta Tukholma on talvisen harmaa, juuri sellainen, että katsoja pääsee heti alussa oikeaan tunnelmaan: tuossa kaupungissa voi tapahtua jotain pahaa.
Hypnotisoija on laadukas rikoselokuva. Hallströmille laji on uusi, mutta lopputulos hyvä. Onneksi ohjaaja on ollut Hallström, joka paremmin tunnetaan lämminhenkisten elokuvien tekijänä. Onneksi siksi, että Lars Keplerin romaani (2009) olisi tarjonnut mahdollisuuden myös toisenlaiseen tulkintaan, väkivaltaisen raakuuden kuvaamiseen.
Helsingin Sanomien haastattelussa (14.10.2012) Hallström sanoi, että vaikka hän halusi olla rehellinen tapahtumien brutaaliuden suhteen, on hänellä pehmeä sydän. – ”Kirjassa on sellaista väkivaltaa ja silpomista, etten voisi kuvitellakaan sitä elokuvaani.”
Saa nähdä, muuttuuko tyyli, kun seuraavan Joona Linna -elokuvan ohjaa trillereistään tunnettu Kjell Sundvall, joka on sanonut, että ”jos joku ammutaan elokuvassa, sen pitää näyttää ammattitaitoiselta”.
Tobias Zilliacus on tunnettu suomenruotsalaisissa teatteripiireissä. Hän on mm. toiminut näyttelijäntyön lehtorina Teatterikorkeakoulussa ja johtajana ja johtajana Viirus-teatterissa. Zilliacus on kokenut näyttelijä, joka vetää nytkin roolinsa Ruotsin krp:n poliisina erinomaisesti. Joona Linna ei istuskele Jussi Vareksen tavoin baareissa kaljaa kittaamassa ja odottelemassa vinkkejä, vaan tekee rikostutkimustaan vakavalla otteella.
Suomessa Zilliacusta voi seuraavan kerran nähdä Lilla Teaternin Carnagessa, jonka ensi-ilta on 8.11.2012. Carnage on ranskalaisen Yasmina Rezan näytelmä, josta Roman Polanski ohjasi samannimisen elokuvan (2011).
Hypnotisoijan toinen päähenkilö Mikael Persbrandt on väsähtänyt, kärsivän oloinen lääkäri-hypnotisoija, jota Joona Linna tarvitsee avukseen rikosta selvittäessään. Kolmas päähenkilö on hypnotisoijan vaimoa esittävä Lena Olin, taas kerran hieno roolityö. Lena Olin tarvitaan, koska ruotsalaisessa kansankodissa pohditaan aina hyvinvointiyhteiskunnan ja -perheiden kriisejä. Harmaa ruotsalainen charmi pitää aina sisällään myös äkkivääriä konflikteja.
Oscaria ei Hypnotisoija saa, mutta vetävä jännäri se joka tapauksessa on. Ehdottomasti vuoden parhaita lajissaan. Juoni ei ole kovin mutkikas, mutta juttu etenee mielenkiintoisesti.
kari.naskinen@gmail.com