Lahden MM-kisat 2001 todistivat, että Norja on paha, ja tämä pahuus kohdistuu nimenomaan Suomeen, koska Suomi on paras. Se joku norjalainen käräytti dopingtesteissä vain suomalaiset, vaikka kaikki käyttivät samoja hemohessejä ja epoja.
Norjalaiset ovat vallanneet kansainvälisen antidopingtoiminnan johtopaikat, millä varmistetaan se, että suomalaisista ei ole vaaraa jatkossakaan.
Marit Björgen saa käyttää dopingia täysin avoimesti, muut eivät. Tosin Hyksin ylilääkärinä yli 20 vuotta toiminut professori Tari Haahtela sanoo, että lääkärin Björgenille määräämä Symbicort-astmalääke ei paranna tämän urheilusuoritusta:
"Sillä vähäisellä määrällä kortisonia (budesonidi) mitä Symbicort sisältää, ei ole mitään merkitystä doping-mielessä. Ei myöskään ole yhtään todistettua tutkimusta, jossa osoitettaisiin, että kestävyysurheilija saisi Symbicortista minkäänlaista lisäetua." (Uutispäivä Demari 1.3.)
Symbicortissa on hitunen myös formoterolia, mutta senkin merkitys Marit Björgenin hiihtovauhtiin on olematon. Haahtelaa ei kuitenkaan kannata uskoa, vaikka hän onkin Suomen parhaita astmaeksperttejä, jolle viime vuonna myönnettiin arkkiatri Risto Pelkosen palkinto. Haahtela on tutkinut astmaa perusteellisesti ja on myös johtanut Karjalan allergiatutkimusta viimeiset kymmenen vuotta.
Symbicort joka tapauksessa on kovin vähäpätöinen dopingasia. Olkoot norjalaisia, suomalaisia tai jamaikalaisia, niin kaikki pyrkivät hyötymään lääketieteellisistä vippaskonsteista niin paljon kuin mahdollista. Eikä edes norjalaisten salaliitto auta asiaa mitenkään. Niin kauan kuin doping pidetään kiellettynä, riidellään näistä asioista ainakin norjalaisten kanssa.
Kun ampumahiihtokin on tällä hetkellä ajankohtainen laji, niin Urheilulehden toimittaja Esko Seppänen ihmetteli siinä yhtä asiaa: "Miten ampumahiihdossa voi tulla toiseksi?"
kari.naskinen@mail.com