Yritin ostaa pienen hyllykön. Lahden Sotkasta löytyikin sopiva, mutta nykyäänhän on niin, että valmiita huonekaluja ei myydä, vaan ne pitäisi koota itse. En ostanut.Olin Sotkan myymälässä ainoa asiakas, myyjiä maleksi kädet taskuissa 6-7. Kerran Sotka on jo konkurssin tehnyt. Eikö kannattaisi ainakin yksi myyjistä siirtää kasaamaan huonekaluja meille sellaisille asiakkaille, jotka haluamme ostaa valmiita kaluja?
Piruuttani kävin seuraavana päivänä Ikean vieressä olevassa Sotkan myymälässä. Sieltä löysin tarkoitukseeni sopivan valkoisen hyllyn. Se oli mallina, jotta tällaisia meiltä löytyy. Sitä ei kuitenkaan myyty, koska se oli nimenomaan mallina. Tässä tapauksessa olisin hyllyn ostanut, koska kysymys ei ollut kokoamisesta, vaan hylly oli valmis tuote. Myyjä tarjosi muunvärisiä hyllyjä, koska valkoisia ei ollut kuin tämä mallikappale. Pitää siis olla mallikappale, vaikka ei ole tuotetta myytäväksi.
Ajoin Helsinkiin ja yritin ostaa kahvit Kappelista, jossa oli italialaisen kahvimerkin Segafredon hienot mainosmarkiisit. Myyjälikka näytti tyhjää pumpputermospulloa ja inisi, että sori kun on päässyt loppumaan.
Eilen yritin ostaa kahvit Lahden urheilukeskuksessa. Ei onnistunut. Pitkät jonot kioskille, jossa yksi tyttö hoiti sekä maauimalan lipunmyyntiä että kioskia. Missä ne kaupungin palkkaamat 300 kesätyöntekijää ovat?
Viime kesänä yritin käydä ostamassa rouhetta mökin vessaan. Kaupan pihassa oli säkkejä, peruutin auton niiden luo. Menin sisälle ja sanoin kassaneidille, että nostan säkin autoon, paljonko maksaa. Ei käynyt. Ensin olisi pitänyt kantaa säkki ulkoa kaupan kassalle, jossa neitonen olisi voinut sillä kapulallaan vetäistä säkin kyljessä olevan viivakoodin yli.
Hyvinvointiyhteiskunta vetää viimeisiään - missä viipyy edes palveluyhteiskunta? Lisää ulkomaalaisia pienyrittäjiä Suomeenkin, niin saadaan palvelut pelaamaan.
Kahvila on tyypillinen palvelupaikka. Nykyisin kahvila-ruokalassa on tiskin takana yksi tyttö, joka ottaa tilaukset, valmistaa hienohelmoille kummallisia ja hitaasti tehtäviä kahviannoksia, vie tilattuja annoksia pöytiin - ja bensa-aseman kyseessä ollessa käy välillä toisella kassakoneella ottamassa maksun bensanostajalta. Yritystoiminnassa kaiken perustana on ahneus. Koska yksi työntekijä maksaa vähemmän kuin kaksi, niin käytetään yhtä.
Kaveriltani meni puoli vuotta vanhasta Toyota Avensiksesta toinen takarengas niin pahasti rikki, että ei voinut korjata. Vesijärven Autosta sanottiin, että vain yhtä rengasta ei voi ostaa tilalle, kun ei ollut vastaavaa rengasta, eikä samalle akselille saa sijoittaa kahta erilaista rengasta. Piti siis ostaa kaksi uutta rengasta.
Viime talvena menin päivällä ostamaan lippua kaupunginteatterin lippukassalta. Ei onnistunut, koska Lippupalvelun internetjärjestelmä oli sökö. Näin se nykyisin on: kun jossakin Helsingissä jokin asia on jumissa, seisoo kaikki Lahdessakin.
Ennen naureskeltiin, kun neukut jonottivat Leningradissa, milloin leipää milloin mitäkin. Enää ei siellä jonoteta, mutta meillä kylläkin. Marketin kassalla, pankkiautomaatilla, apteekissa, ruokapankeissa, terveyskeskuksissa, keskussairaaloissa ja virastoissa, sekä firmojen ja virastojen puhelimissa - odottakaa hetkinen, meillä on nyt ruuhkaa.
Palveluyhteiskunta? Ei vaan itsepalveluyhteiskunta. Ravintoloissakin asiakkaita pyydetään palauttamaan astiat ruokailun jälkeen. Älkää hyvät ihmiset totelko. Jos kaikki asiakkaat jättäisivät astiat aina pöytään, pitäisi jokaiseen ravintolaan palkata yksi työntekijä lisää.
Pankkien, vakuutusyhtiöiden ja muiden isojen firmojen puhelinnumerot ovat nykyisin älyttömiä. Sellaisia ihmeellisiä 00100 0200 100 3450. Ensin vastaa kone, joka pyytää painamaan ykköstä, kakkosta tai kolmosta riippuen siitä, mitä on etsimässä ja millä kielellä. Sen jälkeen alkaa uusi vaihe: ”kaikki linjamme ovat nyt varattuja, odottakaa hetki”. Ennen oli kunnon puhelinkeskukset, jotka osasivat yhdistää oikeille henkilöille. Ei automaatille voi ruveta selittämään, että kun asiani on sellainen ja sellainen, niin kukahan siellä osaisi tätä lähteä hoitamaan.
Puhelinluettelossa ei enää ole edes osoitteita. Annetaan vain www-osoite, että etsi sieltä, jos sinulla on internet.
Hotellin vastaanottotiskillä pyysin neitosta katsomaan puhelinluettelosta yhden firman numeroa. Firman nimi alkoi S:llä. Vastaanottovirkailijalle tehtävä oli vaikea, sillä puhelinluettelo oli paksu ja siinä oli järjestyksessä kaikki aakkoset. Kun neito haroi luetteloa jostakin H-L:n vaiheilta, annoin vinkin, että S-kirjaimella alkavat nimet löytyvät paremmin luettelon loppupäästä.
kari.naskinen@gmail.com
