Lehtiä painetaan yhä paperille, vaikka digitaalinen lehti toimii jo hyvin

Medialiitto on käynnistänyt työn oman alansa ympäristövaikutusten päivittämiseksi. Tässä tutkimushankkeessa arvioidaan alan edistymistä kohti vuoden 2030 hiilineutraaliustavoitetta. Lisäksi selvitetään alan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja ne toimenpiteet, joilla ala voi ehkäistä luontokatoa ja edistää luonnon myönteistä kehitystä. Medialiiton jäseniä ovat sanoma- ja aikakauslehdet, graafinen teollisuus, radiomedia ja Suomen kustannusyhdistys.

Vuoden lopulla julkaistaan tulokset ja otetaan suositukset käyttöön toimialalla. Jokohan olisi aika päätyä siihen, että painettujen lehtien tekeminen lopetetaan, koska digilehdet toimivat jo hyvin ja lukijat ovat niihin tottuneet? Lehtitalot pääsisivät eroon kalliista paperista ja kalliista ja huonosti toimivasta jakelusta sekä kaikkein tärkeimpänä asiana ilmastonmuutokseen voitaisiin tällä vihreällä siirtymällä vaikuttaa merkittävästi.

Pelkästään sanomalehtien yhteenlaskettu levikki maailmassa lienee noin 500 miljoonaa kappaletta päivässä. Kun keskimääräinen lehti painaa noin 200 grammaa, tulee päivittäiseksi paperinkulutukseksi 100 000 tonnia. Koko vuoden kulutus on tällä karkealla tiedolla 36,5 miljoonaa tonnia. Aikakauslehtien kulutus on 10–20 prosenttia sanomalehtien paperimäärästä, joten painettujen lehtien paperinkulutus on yhteensä 40 - 45 miljoonaa tonnia vuodessa.

Lisää matematiikkaa: Paperin valmistukseen käytetään pääosin selluloosaa, joka saadaan puusta. Tonni paperia vaatii keskimäärin 2-3 tonnia puuta riippuen prosessin tehokkuudesta ja kierrätyspaperin osuudesta. Lehtien paperinkulutus vuodessa on siis 80 - 130 miljoonaa tonnia puuta.

Paljon on siis metsiä hakattava. Jos hakkuut kohdistuvat luonnontilaisiin metsiin, vaikutus ilmastonmuutokseen on valtava, hiilidioksidipäästöt lisääntyvät miljardeja tonneja. Istutusmetsissä vaikutus on pienempi, koska uudet puut istutetaan kaadettujen tilalle ja ne sitovat hiiltä kasvaessaan. Hakkuusta aiheutuva päästö on tällöin tilapäinen, mutta maaperän häiriöt ja kuljetus tuottavat silti päästöjä.

Hiilinielujen menetyskin on laskettava. Luonnontilaiset metsät sitovat hiiltä 200 - 400 tonnia hehtaarilla, millä tietenkin on iso merkitys. Jokainen kaadettu puu pienentää hiilinielujen tehoa. Digilehtiin siirtyminen kokonaan olisi iso ympäristöteko, mutta kehitysmaissa painetut lehdet ovat yleisiä, eikä siellä ole eväitä samanlaiseen digisiirtymään kuin meillä rikkaissa maissa. Joka tapauksessa kestävä metsänhoito ja kierrätys ovat avainasemassa ilmastonmuutosvaikutusten minimoimisessa. Suomessa osa päättäjistä toimii kuitenkin niin kuin MTK ja metsäteollisuus Helsingin Sanomien tämän päivän pilapiirroksessa: vänkyttävät, että voisko sen ilmastolain vain unohtaa, kun se haittaa hakkuita.

kari.naskinen@gmail.com