Rovaniemellä onkin paljon Alvar Aallon (1898 – 1976) suunnittelemia rakennuksia, mutta Jyväskylän ohi se ei tietenkään mene. Jyväskylässä Aallon henki elää edelleen voimakkaana, sen näkee Jyväskylän arkkitehtuurissa, johon kiinnitän huomiota aina siellä käydessäni. Jyväskylässä suunnitellaan uusia taloja jotenkin luovemmin kuin yleensä. Standardiratkaisuja vältetään.
Esimerkiksi tavallisten kerrostalojenkin ulkoasuun kiinnitetään huomiota sillä tavalla, etteivät rakennukset näytä pelkiltä betonielementtilaatikoilta. Viimeksi keskustasta kohti Laajavuorta ajaessani huomasin, että yhden talon yksi seinä oli maalattu punaiseksi (kuvassa). Selitys on historiallinen: samalla paikalla oli aikoinaan Jyväskylän paloasema, ja kun se siirtyi väljemmille vesille, jäi vanha paikka kerrostalojen rakentamista varten.
Tämä alue on siinä kohtaa, missä Voionmaankatu muuttuu Vesangantieksi. Suunnittelijat puhuvat rakennusten massoittelusta, ja Palokunnanmäellä tässä on onnistuttu erinomaisesti. Talot ovat sopusuhtaisia, niitä ei ole sijoiteltu tylsästi vain vierekkäin, ja julkisivujen materiaaleilla on täydennetty kokonaiskuva harmonisen kauniiksi.
Vaikka Jyväskylässä ei nykyisin tehdä aaltomaisia funkkistaloja, niin ilmeisesti siellä kuitenkin ajatellaan, että suuren mestarin elämäntyötä Jyväskylässä pitää vaalia hyvällä arkkitehtuurilla. Lieneekö suoranaista Aallon perintöä joka tapauksessa sekin, että taloihin tehdään monin paikoin pyöreitä kulmia?
Alvar Aallon asunto ja toimisto olivat Nikolainkulman kellarissa 1923-24, toimisto oli nimeltään komeasti ”Arkkitehtuuri-ja monumentaalitaiteen toimisto Alvar Aalto”. Talon oli rakennuttanut ravintoloitsija Nikolai Wahlgren 1899, ja Keskisuomalaisen lukijaäänestyksessä se valittiin Jyväskylän kauneimmaksi rakennukseksi. Se sijaitsee Jyväskylän hienon kävelykadun ja matkakeskuksen puolivälissä Asemakadun ja Vapaudenkadun kulmassa. Sen suunnittelijaa ei varmuudella tiedetä, mutta luultavimmin se on ollut Hjalmar Åberg tai Yrjö Blomstedt.
ALVAR AALTO JYVÄSKYLÄSSÄ
Villa Karpio (1923)
Nuoran talon korotusosa (1925)
Työväentalo (19265)
Rautatieläisten asuintalo (1926)
Rauhanyhdistyksen talo (1926) purettu
Ollilan tilan päärakennus (1926)
Kaupunginlihantarkastamo (1927) purettu
Hjalmar Laurenin talo (1928)
Valtiontalo (1929)
Merry Go Round -huvila (1932)
Väinölän konepaja (1945) tuhoutui tulipalossa
Säynätsalon kunnantalo (1952)
Muuratsalon koetalo (1954)
Yliopiston päärakennus ym. (1951-70)
Uimahalli (1955)
Keski-Suomen museo (1961)
Viitatorni (1962)
Alvar Aalto -museo (1973)
Kaupungin virastotalo (1978)
Jyväskylän rakennusvirasto (1979)
Poliisitalo (1980)
Jyväskylän kaupunginteatteri (1982)
Muitakin on ollut, mm. bensa-asemia, kioskeja ja Kankaan paperitehtaan konttori.
ALVAR AALTO ROVANIEMELLÄ
Korkalovaaran asuntoalue (1956-60)
Ahon asuin- ja liikerakennukset (1959-63)
Lappia-talo (1961, 1975)
Maison Aho (1965)
Kaupunginkirjasto (1968)
Kaupungintalo (1988)
kari.naskinen@gmail.com
