Muuttoliiketutkija, valt. tri Timo Aro on nimennyt isojen kaupunkien kehyskuntien harrastamaa ”kermankuorintaa” Hollola-efektiksi. Uuskallio konkretisoi, mitä tämä tarkoittaa:
”Hollolan keskustaajama on käytännössä Lahden lähiö. Yhdyskuntarakenne on yhtenäistä myös Lahden Kilpiäisten ja Hollolan Vesikansan välillä. Vesikansassa ei ole omaa yläkoulua, joten alueen oppilaat käyvät koulua Lahdessa. Kunnallisten palveluiden tuottamisessa kunnat tekevät yhteistyötä kymmenin eri tavoin.”
Lukiotakaan Hollolassa ei enää ole, joten Hollola kuorii kerman sijoittamalla lukio-oppilaansa Lahden lukioihin.
”Lahti ja Hollola ovat toiminnallisesti täysin sidoksissa toisiinsa. Hollolalaisista noin puolet käy töissä Lahdessa. Hollolalaisten suurin yksittäinen työllistäjä on Lahden kaupunki. Ostoksilla ja harrastuksissakin kuljetaan kuntajoista piittaamatta”, kirjoittaa Uuskallio.
Televisiosta tule torstaina 13.11. ohjelma Taistelu asukkaista, jossa käydään läpi sitä, miten ruuhka-Suomen kehyskunnat kilpailevat uusista asukkaista ja haluavat lisää kaupunkimaista elämää. Hollolakin haluaa lisää veronmaksajia, mutta maalaismaisuudestaan se ei halua luopua.
MUILUTUSUHKAUKSIA
Painetta kuntaliitokseen lisää kuntien heikentyvä taloustilanne. Ainakaan Lahdesta katsottuna ja ainakaan Uuskallion silmin Hollolalla ei näytä menevän niin hyvin, että sen kannattaisi puolustaa itsenäisyyttään puhtaan itsekkäistä syistä. Hollolan itsellisyydessä ei siis näytä olevan kyse erinomaisten palveluiden tai taloudellisen aseman turvaamisesta.
Kuntajakoselvityksen yleisötilaisuudessa keskustelukaan ei pysynyt asialinjalla. Kuntajakoselvittäjä Seppo Huldén sai kuulla kunniansa, kuten hän seuraavana päivänä kertoi: ”On hyvä, ettei enää olla 30-luvulla: esitettyjä muilutusuhkauksia tuskin toteutetaan. Todella kuumana käyvät muutamat henkilöt. Teksti oli ajoittain enemmän kuin ala-arvoista.”
Salpauskunta-selvityksen johtoryhmän puheenjohtaja, Nastolan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Reijo Oksanen epäilee, että liitoshanketta kohtaan Hollolassa tuntemalle vastenmielisyydelle voi löytyä poliittisiakin perusteita. Uuskallion haastattelemana hän sanoo, että ”Hollolassa on aika vahva keskustalainen johto. Keskustan Hollolan kunnallisjärjestön mielestä hollolalaisuuden syvin olemus liittyy ylpeyteen omaan kuntaan ja sen erityispiirteisiin niin historiallisesta näkökulmasta kuin nykypäivänä katsoen.”
Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ilkka Viljanen taas sanoo, että Hollolassa kantaväestön ja agraariperimän merkitys on suurempi kuin esimerkiksi Nastolassa. Viljasen mielestä Hollolan vastahangan taustalla on myös luottamushenkilöhallinnon pelko omien asemien menettämisestä. Hollolan kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Kirsti-Liisa Virta sanoo Hollolassa olevan sellainen vaikutelma, että suurkunnassa päätöksiä tekisivät henkilöt, jotka viis veisaisivat maalaiskunnan asioista.
Edesmennyt museoneuvos Jouko Heinonen teki kyselyn siitä, millaisia kuntaidentiteettejä Päijät-Hämeessä koetaan olevan. Yksi vastaus Hollolaa koskien oli, että syntyperäiset hollolalaiset ovat ”itsetietoisia, narsistisia ja pitävät yhtä – muuttajien sekalainen seurakunta ihmettelee”.
Nyt Hollolassa sitten ihmetellään ja pelätään, mitä tapahtuu – joutuvatko ottamaan kantaakseen kohti kriisikunta-asemaa ajautuvan Kärkölän velat ja muut vastuut. Kermankuorijalle voi jäädä paskarove käteen.
kari.naskinen@gmail.com
