2013 2014
319 309 Mercedes
299 245 McLaren-Mercedes
333 175 Williams-Mercedes
330 162 Sauber-Ferrari
357 146 Force India Mercedes
164 76 Caterham-Renault
330 49 Toro Rosso Renault
220 30 Marussia-Ferrari
372 21 Red Bull Renault
Lotus-Renault on vielä niin keskeneräisessä vaiheessa, että se ei Jerezissä ollut. Viime vuonna Lotukset ajoivat siellä 272 kierrosta.
Uusien teknisten määräysten myötä moottorien iskutilavuus on pienentynyt 2,4 litrasta 1,6:een. V8 on muuttunut V6:ksi ja maksimikierrosluku on pudotettu 18 000:sta 15 000:een. Uutta on myös energian talteenottojärjestelmän muuttuminen. Tämä kaikki näkyi ainakin Jerezissä hitaimpina kierrosaikoina. Vuonna 2013 Felipe Massa ajoi Ferrarilla pohja-ajaksi 1.17,879, nyt parhaaksi jäi Kevin Magnusenin McLarenilla ajama 1.23,276.
Vauhtia varmaan tulee lisää, ja kun testikierroksia saadaan enemmän alle, käyttövarmuuskin paranee. Värikäs ja arvaamaton alkukausi on joka tapauksessa tulossa.
TURBO ON VANHA TUTTU
Turbo sinänsä ei ole mikään uusi asia. Sveitsiläinen insinööri Alfred Büchi sai sille patentin jo 1905. Turboahdin saa käyttövoimansa moottorin pakokaasuista, ja käytännössä kysymys on siitä, että palotilaan pystytään pumppaamaan enemmän imuilmaa kuin vapaastihengittävässä moottorissa.
Kilpa-autoihin tämä tekniikka tietenkin tuli melko nopeasti. Suomessa nähtiin ensimmäinen turboauto, kun norjalainen John Isberg 1929 osallistui Käpylän raviradalla järjestettyihin kilpailuihin. Ensimmäisenä kilpailupäivänä Isbergin ajama Bugatti sijoittui toiseksi, mutta voitti toisena päivänä. Suomalaisen autourheilun varhaisvaiheista kertovassa kirjassa Kuolemankurvasta Moukaripörssiin (1993; Fred Geitel, Jussi Juurikkala, Jyrki K. Talvitie) kerrotaan tapahtumista:
”Kun Bugattin kompressori ulvahti takasuoran alkaessa, selvisi kaikille, kuka tämän kisan (1. päivänä) tulee voittamaan, niin mahtava oli auton kiihtyvyys. Kolmas kierros muutti kaiken. Bugattin ennenkuulumaton, korvia vihlova kiljunta hiljeni hiljenemistään lakaten sitten kokonaan. Ilman täytti yksinäinen, hiljainen Auburnin murina, ja Karl E. Ebb ohitti Isbergin - - - Isbergin mekaanikot tutkivat Bugattin ja totesivat parhaimmillaan 40 000 kierrosta minuutissa kiertävän kompressorin nielleen liiallisen annoksen Käpylän mutaa.”
Nykyisten F1-turbojen pyörimisnopeus on maksimissaan 125 000 kierrosta minuutissa.
Toisena kilpailupäivänä Käpylässä Bugatti sitten voitti, kesinopeus 82 km/t.
Ebb itse osti turboauton 1932. Se oli Mercedes Benz SSK, jossa oli Roots-ahdin. Tällä autolla Ebb voitti Eläintarhan ajoissa 1933 ja 1935.
Myös 1936 turbomoottorilla voitettiin Eläintarhan ajoissa: norjalainen Eugen Björnstrand ajoi silloin Alfa Romeo P2:lla, joka oli ensimmäinen yksipaikkainen, tehdastallin kalustoksi suunniteltu kilpa-auto Eltsussa. Samanlaisella autolla voittivat myös sveitsiläinen Hans Rüesch 1937 ja ruotsalainen A. Westerholm 1939.
Formula 1:ssäkin turbomoottori on vanha tuttu. Kun MM-sarja alkoi, sallittiin joko 4,5-litrainen vapaastihengittävä kone tai 1,5-litrainen turbo. Ensimmäisen mestaruuden turbomoottorilla voitti Nelson Piquet Brabham-BMW:llä 1983. Vuodesta 1989 alkaen hyväksyttiin vain ahtamattomat moottorit, ja nyt on siis palattu turbokauteen uudelleen.
PAREMPI ÄÄNI
Jerezistä saatujen videopätkien perusteella turbomoottoreiden ääni on ”paksumpi” kuin kimeästi vinkuvien V8-moottoreiden. Hyvältä kuulostaa.
Tästä palautuu mieleen se, kun ilmeisesti ainoan kerran Suomessa kuultiin Ferrarin V 12 -moottoria. Tapahtumapaikkana oli Sörnäisten katurata 1977, jolloin Nicola Larini ajoi muutaman näytöskierroksen Ferrarin edellisvuoden F1-autolla. Äänen muistan. Samoin sen äänen, kun Piquet voitti Monzassa 1983 ensimmäisessä paikanpäällä näkemässäni F1-kilpailussa.
kari.naskinen@gmail.com
