”Aikoinaan kuvittelimme, että tietokoneet - robotit - ottaisivat hoitaakseen tylsät työt, että ne sitoisivat esiliinan ympärilleen ja palvelisivat meitä sisäkköinä, siivoaisivat ja tekisivät mitä milloinkin, jotta olisimme vapaat nauttimaan vapaa-ajasta. Itse asiassa on käymässä päinvastoin. Meillä on paljon joutilasta, epä-älykästä ihmiskapasiteettia tekemään nuo tylsät, alkeelliset työt. Sen sijaan tietokoneet syrjäyttävät parhaillaan kouluja käyneitä ihmisiä: kääntäjiä, sairaalateknikoita, juristien apulaisia, kirjanpitäjiä, meklareita.”
”Tietokoneet hoitavat käännöstyöt yhä luotettavammin kaupan ja tekniikan aloilla. Lääketieteessä ne pystyvät kuuntelemaan potilaan oireita ja diagnosoimaan sairauksia, jopa määräämään hoidon.” [Ja eikös pieniä leikkauksiakin jo tehdä automaattien avulla?] ”Lakialalla ne etsivät ja seulovat valtavia määriä mutkikkaita asiakirjoja murto-osalla siitä hinnasta, mitä ihmistyövoiman käyttö maksaisi. Puheentunnistuksen avulla algoritmit saattavat päätellä puhutun kielen merkityssisällön.”
Vauhti on ollut huimaa. Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa (CERN) Geneven kupeessa oli 1990-luvulla supertietokone Cray X-MP/48, joka oli maksanut 15 miljoonaa dollaria. Se oli teholtaan vain puolet siitä, mitä Microsoftin XBox tarjoaa nykyään 200 dollarilla. Kirjassaan Harris lainaakin Microsoftin Bill Gatesia: ”Digitaalinen hermosto koostuu niistä digitaalisista prosesseista, joiden avulla yritys pystyy reagoimaan ympäristöönsä, aistimaan kilpailijoiden haasteet ja asiakkaiden tarpeet ja valmistelemaan niihin vastauksen.”
Kirjan päähenkilö on entinen CERN:n neropatti Alex Hoffmann. Oikeassa elämässä CERN on myös se laitos, jossa Tim Berners-Lee kehitti World Wide Webin (1991) ja josta hän sai Suomessa vuonna 2004 ensimmäisen Millennium-teknologiapalkinnon. Vuonna 1991 Suomikin liittyi CERNiin. Berners-Leen käytössä oli ollut NeXT-käyttöjärjestelmä, minkä oli kehittänyt siinä vaiheessa Applelta potkut saaneen Steve Jobsin johtama NeXT Inc. Sama käyttöjärjestelmä oli myöhemmin pohjana Applen OS X -käyttöjärjestelmälle.
Harris luonnehtii NeXT-käyttöjärjestelmää Pandoran lippaaksi. Alex Hoffmann avaa lippaan ja alkaa käydä miljardien pörssipeliä perustamansa hedgerahaston puitteissa. Hommaa hoidetaan tekoälytietokoneiden avulla, tai oikeastaan pelkästään niillä. Mutta niinhän siinä käy kuin tällaisissa puliveivauksissa joskus oikeastikin. Tunnetuin esimerkki hedgerahastojen riskienhallinnan epäonnistumisesta on Long-Term Capital Managementin romahtaminen 1998. Tämä uhkasi aiheuttaa vakavia ongelmia rahoitusmarkkinoilla, joten Yhdysvaltojen keskuspankin FED:n johdolla järjestettiin pelastusoperaatio ongelmien leviämisen estämiseksi. Syksyllä 2008 puolestaan hedgerahastojen arvonlaskun uskottiin olleen iso syyllinen maailmanlaajuiseen finanssikriisiin.
Hedge-sana viittaa sijoitukseen tai järjestelyyn, jolla vähennetään toisen sijoituksen riskiä tai eliminoidaan se kokonaan. Pyrkiessään absoluuttiseen tuottotavoitteeseen kaikissa tilanteissa joutuu rahasto suojautumaan negatiiviselta markkinakehitykseltä. Rahaston tuoton voi ajatella olevan täysin suojattu (hedged) markkinoiden kehitykseltä. Vaan eipä ole ollut, olkoot ohjissa olleet ihmiset tai koneet.
Harris ei ole ensimmäinen tekoälyllä pelotteleva. Arthur C. Clarke teki jo 1960-luvulla käsikirjoituksen Stanley Kubricin elokuvaan 2001 – Avaruusseikkailu (kuva). Siinä alykäs, itse oppiva ja persoonallisia ominaisuuksia omaava HAL-tietokone tekee itsenäisiä päätöksiä myös ihmisiin vaikuttavista asioista. Nyt myös Robert Harris painii sen eettisen kysymyksen kanssa, kenen on vastuu, ihmisen vai koneen. No ihmisen tietysti, mutta sitä voi kysyä, kuinka pitkälle ihmisen on syytä mennä teknisen kehityksen kanssa.
Millennium-palkintolautakunnan puheenjohtaja, professori Pekka Tarjanne sanoi joka tapauksessa, että ”www helpottaa sosiaalisten verkostojen rakentamista, edistää hallinnon läpinäkyvyyttä ja demokratiaa sekä avaa uusia mahdollisuuksia tiedonhallintaan ja liike-elämään”.
P.S. 10.4.2012
Tämän päivän Helsingin Sanomien tiedesivulla on uutinen lehtijuttuja kirjoittavasta tietokoneohjelmasta. Se on kehitetty Northwesternin yliopistossa USA:ssa 2009, ja nyt sillä on jo noin 30 käyttäjää. Authoring Engine -ohjelma pystyy kirjoittamaan sekunnissa yksinkertaisia uutisjuttuja, esimerkiksi urheilusta, kun siihen vain syötetään tietyt faktat. Helpoimpia kohteita tälle kirjoitusmoottorille ovat amerikkalainen pesäpallo ja jalkapallo, koripallo ja jääkiekko, mutta nyttemmin se on osoittautunut nopeaksi ja luotettavaksi myös, kun tarvitaan tiedotteita tai juttuja pörssikaupasta ja kiinteistökaupasta.
kari.naskinen@gmail.com
