Kunnallishallinnossa on valtuustojen rooli heikentynyt, kun vallankäyttöä on siirtynyt kuntien osakeyhtiöille, liikelaitoksille ja säätiöille. Myös tilaaja-tuottajamalli on siirtänyt valtaa alemmas, ja ennen kaikkea virkamiehille. Kuitenkin valtuustot ovat ainoita vaaleilla valittuja elimiä kunnissa. Siksi valtuustojen määräysvaltaa pitäisi palauttaa.Yksi keino olisi lakkauttaa koko lautakuntajärjestelmä. Mitä järkeä on ylläpitää lautakuntia, joissa hyvin usein huseeraavat myös sellaiset henkilöt, joilla ei ole muuta roolia kunnan hallinnossa. On lautakuntien jäseniä ja joskus kokonaisia lautakuntia, jotka eivät omissa päätöksissään ota huomioon valtuuston ilmaisemaa tahtoa. Lahdessa tällaisesta on karmein esimerkki sivistyslautakunta. On myös valtuutettuja, jotka äänestävät valtuustossa yhtä ja omassa lautakunnassaan toista.
Lautakunnat lopettamalla päästäisiin vahvempaan demokratiaan: äänestäjien valitsemat valtuutetut päättäisivät asioista nykyistä enemmän. Tähän suuntaan on menty jo Tanskassa.
Valtuusto on kunnan strategioiden ja visioiden luoja. Siksi valtuutetut ovat ainoat oikeat henkilöt päättämään asioista, apunaan tietenkin kunnanhallitus.
Lautakuntien olemassaoloa puolueet kannattavat kahdesta syystä: 1) kokouspalkkioista kannettava "puoluevero" on iso tuki paikallisille poliittisille järjestöille, 2) lautakuntapaikoilla voidaan palkita vaaleihin osallistuvia ehdokkaita, jotka eivät valtuustopaikkoihin yllä.
Ykköskohdan ei tarvitsisi muuttua. Kun valtuutetuille tulisi enemmän töitä (kokouksien määrä ehkä kolminkertaistuisi), voitaisiin lautakunnilta vapaaksi jäävät kokouspalkkiot siirtää valtuutetuille. Valtuutetun palkkiotason pitäisikin nousta niin paljon, että se lisäisi tehtävän houkuttelevuutta. Samantien voisi kunnanhallituksen jäsenistä tehdä päätoimisia, kuukausipalkkaisia poliitikkoja.
Kakkoskohtaa ei voisi korvata, mutta ei olisi väliksikään.
kari.naskinen@gmail.com
